Uutinen

Valuutanvaihtoverosta aloite eduskunnassa

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto esittää, että hallitus edistäisi valuutanvaihtoveron toteutumista kansainvälisesti.
Jari Nousiainen
5.5.2009

"Finanssikriisin myötä kansainväliset toimijat G20:stä alkaen ovat ottaneet kantaa sääntelyn lisäämisen puolesta", totesi Erkki Tuomioja eduskunnan Attac-ryhmän ja Suomen Attacin järjestämässä tiedotustilaisuudessa 5. toukokuuta. Hänen mielestään nyt olisi oikea aika Suomenkin nostaa valuutanvaihtovero esille.

Valuutanvaihtovero olisi hyvin kevyt toimenpide kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sääntelyn aloittamiseksi, huomautti Mikko Sauli Suomen Attacista. Tiedotustilaisuuden aikaan aloitteen oli allekirjoittanut 70 kansanedustajaa.

Nyt on Saulin mukaan oikea aika toimia asiassa, sillä kesäkuun alussa YK pitää huippukokouksen finanssikriisistä. Kokouksessa Suomella olisi hyvä tilaisuus olla aktiivinen veron edistämisessä.

Hallitus suhtautuu varoen

Euroopan unionin Ecofin-kokouksessa olleen valtiovarainministeri Jyrki Kataisen puolesta aloitteen otti vastaan valtiosihteeri Velipekka Nummikoski. Hän esitti joitakin ajatuksia siitä, miksei valuutanvaihtoveroa ole tähän asti edistetty, vaikka se on ollut jo pitkään esillä.

Yksi epäilys Nummikosken mukaan on, että jollei veroa toteutettaisi globaalina, siirtyisi valuuttakauppa sinne missä veroa ei peritä. Toinen syy haluttomuuteen on ollut, että vero vaikuttaa EU:n vapaan liikkuvuuden periaatteiden vastaiselta. Nummikoski kuitenkin myönsi, että halu sääntelyyn on lisääntynyt.

Mikko Sauli ei pidä veron pakoilua suurena uhkana. Veron määrä on malleista riippumatta niin pieni, 0,005–0,02 prosenttia, ettei se estäisi valuuttakauppaa. Toisaalta niin sanotussa Spahnin mallissa juuri sitä käytettäisiin sääntelykeinona: valuuttakaupan käydessä liian kuumana vero nousisi niin korkeaksi, että kauppa pysähtyisi ja tilanne rauhoittuisi.

Erilaisia malleja tarjolla

Aloitteessa ei oteta kantaa millaista valuutanvaihtoveroa tulisi edistää. Vaihtoehtoja on useita, ja esimerkiksi veron määrä vaihtelee sen mukaan, mihin verolla halutaan pyrkiä, kertoi Sauli.

Pienellä veroprosentilla voitaisiin kerätä varoja esimerkiksi kehitysapuun tai kansainvälisten järjestöjen, kuten YK:n tai rahoitusmarkkinoita säätelemään mahdollisesti perustettavan elimen toiminnan rahoittamiseksi. Valtioiden suurten valuuttavarantojen tarpeen vähentämiseksi ja haitallisen valuuttakeinottelun estämiseksi tarvittaisiin korkeampi prosentti, Sauli opasti.

Esimerkiksi Aasian taannoisen talouskriisin takana oli osittain valuuttakeinottelu, Sauli huomautti: "Riittävän korkealla verolla voitaisiin leikata valtiontalouksia horjuttavan keinottelun tuotot." Tällainen vero olisi Saulin mielestä omiaan laajenemaan globaaliksi, sillä järjestelmään liittyminen suojaisi valuuttaa ja olisi valtioiden edun mukaista.

Saulin mielestä vasta-argumentit verolle ovat hyvin heikkoja verrattuna mahdollisuuksiin. "Rahoitusmarkkinoita vero ei varsinaisesti vahingoittaisi, sillä aina löytyy uusia instrumentteja joilla voidaan tavoitella voittoa, niin kuin  esimerkiksi päästökauppajohdannaiset tällä hetkellä ovat."

Lisää tietoa aiheesta