Uutinen

Valuutanvaihtovero otti aimo askeleen Pariisissa

Kehitysrahoituksen uusien mekanismien suosio kasvaa sekä valtioiden että järjestöjen keskuudessa. Suomen hallitus erottuu joukosta passiivisuudellaan.
Henri Purje
2.6.2009

Pariisissa kokoontunut 58 valtion muodostama niin sanottuja innovatiivisia kehitysrahoituksen muotoja työstävä ryhmä otti perjantaina 29. toukokuuta merkittävän askeleen kohti kansainvälisen valuutanvaihtoveron toimeenpanoa.

Ryhmän puheenjohtajamaa Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchnerin aloitteesta valuutanvaihtoveron käyttöönoton teknisiä ja laillisia yksityiskohtia selvitetään jatkossa avoimessa työryhmässä, johon ovat epävirallisesti ilmoittautuneet Chile, Espanja, Iso-Britannia, Norja ja Ranska. Lukuisat muut valtiot ovat ilmaisseet tukensa hankkeelle.

Kokouksessa esitetyllä pienellä, noin 0,005 prosentin verolla kansainvälisistä valuuttatransaktioista voitaisiin kerätä vuosittain noin 20-40 miljardia euroa kehityksen tukemiseen.

Perinteistä kehitysapua täydentävä lisärahoitus auttaisi merkittävästi kansainvälisten kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Tarve on suuri, sillä talous-, ilmasto- ja ruokakriisin myötä ongelmat ovat monin tavoin lisääntyneet.

"Tavanomainen kehitysapu ei riitä vastaamaan nälän ja köyhyyden vastaisen taistelun valtavaan haasteeseen", Espanjan ulkoministeri Miguel Angel Moratinos perusteli uusien mekanismien tarvetta kokouksen avajaisistunnossa.

Monet kansalaisjärjestöt ja poliitikot ovat ajaneet valuutanvaihtoveroa jo pitkään vailla merkittäviä tuloksia. Vapaisiin pääomaliikkeisiin pohjautuvan rahoitusjärjestelmän kriisi on kuitenkin tehnyt siitä uudella tavalla ajankohtaisen.

"Olen ehdottanut veroa toistuvasti, ja aina valtiovarainministerit ovat sanoneet, että se ei ole mahdollinen. Sanon teille: mikään ei ole mahdotonta. Tietysti kaikki asiat ovat vaikeita, mutta kun ne tekee, niistä tulee vähemmän vaikeita", Kouchner totesi.

Aika siirtyä seuraavalle tasolle

Valuutanvaihtovero ei suinkaan ole ainoa innovatiivisen kehitysrahoituksen muoto. Useita mekanismeja on jo käytössä. Jotkut niistä ovat pakollisia, toiset perustuvat vapaaehtoisuuteen.

Tunnetuin väline lienee 13 maassa käytössä oleva lentolippuvero, jolla kerätyt rahat ohjataan pääasiassa lääkeostoihin. Pariisissa vedottiin vahvasti sen puolesta, että useammat maat panisivat lentoveron toimeen. Toimivaksi on osoittautunut myös esimerkiksi valtion obligaatioihin perustuva IFFIm-immunisaatio-ohjelma.

Vuonna 2006 alkaneen pilottivaiheen aikana uusilla rahoitusmekanismeilla on kerätty yhteensä noin 1,8 miljardia euroa yksistään terveyssektorilla. Varoilla pystytään muun muassa rokottamaan yli 100 miljoonaa ja tarjoamaan aids-hoitoa yli 100 000 lapselle vuosittain.

Niin EU, YK ja G20 kuin yksittäiset valtiot ovat painottaneet tarvetta siirtää innovatiivinen kehitysrahoitus kokonaan uuteen mittaluokkaan, miljardeista kymmeniin miljardeihin vuodessa. Terveydenhoidon lisäksi tuloja on jatkossa tarkoitus ohjata myös muihin julkishyödykkeisiin.

Kerättävissä olevien varojen suuruudessa mitattuna valuutanvaihtovero on ylivoimainen esillä olleista järjestelyistä.

Mutta missä on Suomi?

Pariisin kokouksen tärkeyttä osoittaa, että lähes 30 valtiota osallistui siihen ministeritasolla. Lisäksi paikalla oli kansainvälisten ja kansalaisjärjestöjen johtajia sekä korkeita virkamiehiä.

Euroopan komissio, Japani ja Romania liittyivät ryhmän täysjäseniksi.

Suomen tuoli pysyi tyhjänä, vaikka Suomi on virallisesti ollut prosessissa mukana alusta asti. Innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittäminen mainitaan hallitusohjelmassa ja kehityspoliittisessa ohjelmassa. Suomi oli myös mukana laatimassa parin viikon takaista Euroopan unionin ministerineuvoston kantaa, jossa jäsenmaita kannustetaan ottamaan käyttöön uusia rahoituslähteitä.

Ulkoministeriö perustelee poisjääntiä resurssipulalla sekä sillä, että esimerkiksi verotuskysymyksissä toimivalta kuuluu pikemmin valtiovarainministeriölle.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen osallistui delegaationsa kanssa naapurisalissa osin samanaikaisesti järjestettyyn OECD:n kehitysapukomitean kokoukseen, muttei osoittanut mielenkiintoa "innoryhmän" suuntaan.

Väyrynen ei pidä valuutanvaihtoveroa realistisena eikä hän lämpeä juuri lentolippuverollekaan. Ministerin mukaan kiinnostavampia uusia rahoitusmuotoja kehitetään "ilmastopuolella".

Kansalaisjärjestöt tyytyväisiä lopputulokseen

Kokoukseen osallistuneet kansalaisjärjestöt olivat lopputulokseen pääosin tyytyväisiä.

Loppupäätelmissä jäsenmaita kannustetaan esimerkiksi ottamaan käyttöön jokin innovatiivinen rahoitusväline seuraavan vuoden aikana, lobataan vahvasti lentoveron puolesta ja kiinnitetään erityishuomiota laittomien pääomavirtojen vastaiseen työhön. Näihin suosituksiin järjestöjen on helppo yhtyä.

"Valuutanvaihtoveron vahva kannatus on loogista, sillä talouskriisi luo suuria paineita uusille rahoitusmuodoille ja vakauden lisäämiselle. Oleellista on, että työryhmän tähtäin on nimenomaan veron käytännön toimeenpanossa", Kepan kehityspoliittinen sihteeri Matti Ylönen kommentoi.

Suomen passiivisuus Ylöstä kuitenkin ihmetyttää.

"Pari viikkoa sitten lähes puolet kansanedustajista allekirjoitti valuutanvaihtoveroa vaativan toimenpidealoitteen eduskunnassa. Pariisin kokous olisi ollut oiva tilaisuus aktivoitua asian suhteen. On sääli, että hallitus on jättäytymässä sivuun kansainvälisestä kehityksestä tällä saralla."

Lisää tietoa aiheesta