2017-08-puoliväliarvio
Kepan globaalitarkastaja vei ulkoasiainministeriöön puoliväliarvion hallituksen toiminnasta huhtikuussa, todistusta vastaanottamassa ministeri Kai Mykkänen.
Kuva: Anna-Stiina Lundqvist/Kepa

Valtion talousarvioesitys on ilmestynyt – kehitysyhteistyön kunnianhimo kateissa

Järjestöjen rahoitus ennallaan, myöntö- ja sopimusvaltuuksia runsaasti lisää.
Anna-Stiina Lundqvist
10.8.2017

Valtion talousarvioesitys on julkaistu tänään 10. elokuuta.

Esityksessä arvioidaan vuoden 2018 kehitysyhteistyömäärärahojen tasoksi 0,39 prosenttia bruttokansantulosta. Viime vuoden arviossa luku oli vielä 0,40 prosenttia, joten talouskasvusta huolimatta maailman köyhimmille suunnatun rahoituksen osuutta valtion budjetista ei suunnitella kasvatettavan. Positiivista kuitenkin on, että 0,7 prosentin sitoumus löytyy edelleen esityksestä.

Järjestörahoituksen osuus pysyy edellisvuoteen verrattuna entisellään 12,1 prosentissa. Järjestöille erityisen tärkeät haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset on huomioitu esityksessä humanitäärisen avun kohdalla. Esitys painottaa, että ennaltaehkäisy, hätäapu, jälleenrakennus ja pitkäjänteinen kehitys pitää nähdä yhtenä kokonaisuutena. Humanitääriselle avulle ei kuitenkaan pyritä suuntaamaan kuin kahdeksan prosenttia kehitysyhteistyöstä, vaikka vielä vuoden 2017 esityksessä tavoite oli kymmenen prosenttia.

Kunnianhimon taso on laskenut myös mitä tulee ilmastokestävyyttä ja sukupuolten tasa-arvoa edistävän kehitysyhteistyön tavoiteosuuksiin.

Suomi on hiljakseen nousemassa aallonpohjasta mitä tulee vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) kohdistetun kehitysyhteistyön maksatusten osuuteen bruttokansantulosta. On kuitenkin huomattava, että Suomi ei pyri nostamaan tavoitettaan tämän vuoden 0,16 prosentin tasosta huolimatta sitoumuksestaan tukea LDC-maita 0,2 prosentilla bruttokansantulosta.

Myöntö- ja sopimusvaltuuksien huomattava kasvattaminen parantaa kehitysyhteistyön pitkäjänteisyyttä. Muun muassa kehitysyhteistyön suunnittelulle ja tukitoiminnoille, kehityspoliittiselle tiedotukselle sekä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön myönnetyt valtuudet helpottavat massiivisille leikkauksille altistuneen toiminnan jatkoa. Myös monenkeskiselle kehitysyhteistyölle on myönnetty edellisvuotta enemmän rahoitusta. Korkotuki-instrumentille ja uudelle investointituelle (Public Sector Investment Facility) myönnetään edellisvuoteen verrattuna yli kaksinkertainen, reilun 13 miljoonan määräraha.

Tärkeimmät tärpit vuoden 2018 talousarvioesityksestä

  • Hallitus pitää edelleen pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.
  • Tuki varsinaiselle kehitysyhteistyölle nousee hieman edellisvuoden 535,1 miljoonasta 536,8 miljoonaan euroon. Kehitysyhteistyön kokonaisrahoitus laskee kuitenkin 881,2 miljoonasta 876,8 miljoonaan.
  • Kansalaisjärjestöjen rahoitus pysyy edellisvuoden budjetin 65 miljoonassa eurossa.
  • Myöntö- ja sopimusvaltuudet nousevat edellisvuoden 365,8 miljoonasta 404,5 miljoonaan euroon.
  • Kansalaisjärjestöjen osalta myöntö- ja sopimusvaltuuksia nostetaan viime vuoden 3,7 miljoonasta 172 miljoonaan euroon.
  • Korkotuki-instrumentille on budjetoitu 13,2 miljoonaa euroa. Instrumentin osuus myöntö- ja sopimusvaltuuksista on 18 miljoonaa euroa.
  • Suunnittelu ja tukitoiminnot sekä kehityspoliittinen tiedotus menettävät reilut 600 000 euroa käyttösumman laskiessa 4,8 miljoonasta 4,2 miljoonaan euroon.
  • Kehitysyhteistyön evaluointi ja sisäinen tarkastus menettävät samoin 200 000 euroa käyttösumman laskiessa 2,3 miljoonasta 2,1 miljoonaan euroon.