Yli 20 000 ihmistä oli kokoontunut Gdeim Izikin telttaleiriin vaatimaan oikeuksia. Kuva: Jovenes Saharauis por una causa: Sahara Libre
Uutistausta

Väkivalta Länsi-Saharassa lykkää haaveita rauhasta

Siirtomaa-ajan viimeisen linnakkeen, Marokon miehittämän Länsi-Saharan haaveet itsenäisyydestä tai edes kansalaisoikeuksista saivat kovan kolauksen, kun Marokon armeija hajotti mielenosoittajien leirin väkivalloin viikonloppuna. Kauppa lännen kanssa on Polisarion mukaan osasyyllinen.
Sanni Saarinen
9.11.2010

Marokon miehittämässä Länsi-Saharassa on ollut käynnissä miehitysajan suurimmat mielenosoitukset. Yli 20 000 Länsi-Saharan asukasta, sahrawia, on kokoontunut El Aaiúnin kaupungin lähelle lokakuun puolivälissä pystytetylle Gdeim Izikin leirille vaatimaan sosiaalisia uudistuksia ja kansalaisoikeuksia.

Varhain maanantaiaamuna Marokon armeija tukahdutti mielenosoitukset väkivalloin. Gdeim Izikin leiri tyhjennettiin kyynelkaasulla ja aseilla uhaten, minkä jälkeen leiri tuhottiin puskutraktoreilla ja polttamalla.

Leirin tyhjentämisen jälkeen yhteenotot armeijan ja sahrawien välillä ovat jatkuneet El Aaiúnin kaupungissa.

Länsi-Saharan itsenäisyysrintaman Frente Polisarion Espanjan-edustaja Boychayara Beyun kertoo, että Marokon armeija on tunkeutunut sahrawien koteihin, tuhonnut heidän omaisuuttaan ja polttanut kokonaisia kortteleita.

Beyunin saamien tietojen mukaan vähintään 13 sahrawia on kuollut ja yli 300 ihmistä on kateissa. Marokon ulkoministeriön antamien tietojen mukaan 5 sotilasta on menehtynyt yhteenotoissa.

Marokko on pyrkinyt pitämään Gdeim Izikin mielenosoitukset sekä niiden tukahduttamisen maailmalta salassa. Armeija on estänyt kansainvälisen median pääsyn alueelle ja vain päivää ennen verilöylyä YK:n Länsi-Saharan erikoislähettiläs Christopher Ross käännytettiin El Aaiúnin lentokentältä takaisin.

Taustalla vaatimukset kansalaisoikeuksista

Länsi-Sahara on siirtomaa-ajan viimeisiä jäänteitä. Kansainvälinen tuomioistuin kiisti vuonna 1975 Marokon ja Mauritanian vaateet saada Espanjan hallitsema alue itselleen, ja tunnusti sahrawien itsemääräämisoikeuden.

Espanja myöntyi kansanäänestykseen, mutta Marokko miehitti Länsi-Saharan ennen kuin sitä ehdittiin järjestää. Espanja vetäytyi, ja Länsi-Sahara jaettiin Marokon ja Mauritanian kesken. Mauritanian vuoden 1978 vallankaappauksen jälkeen Marokko on miehittänyt koko Länsi-Saharaa.

Miehitys on kestänyt 35 vuotta. Frente Polisarion ja Marokon välinen sota päättyi aselepoon vuonna 1991, ja aselevon sopimuksessa kansaäänestystä suunniteltiin seuraavalle vuodelle.

Äänestys on kuitenkin edelleen pitämättä, eikä kansainvälinen yhteisö ole asettanut Marokolle pakotteita sen toteuttamiseksi. Kriitikoiden mukaan painetta ei ole senkään tähden, että monet Euroopan unionin maat hyötyvät miehityksestä käymällä kauppaa Länsi-Saharan luonnonvaroista Marokon kanssa: maalla on fosfaatteja, kalaa ja öljyä. Voitot karkaavat Länsi-Saharan ulkopuolelle.

Sahrawit elävät toisen luokan kansalaisina omassa maassaan: he ovat syrjittyjä niin koulutus- kuin työmarkkinoillakin. Marokon miehityksen aikana monet ovat joutuneet luovuttamaan kotinsa ja maansa marokkolaisille uudisasukkaille.

Marokko tulkitsee Länsi-Saharan itsenäisyysvaatimukset separatistisiksi liikkeiksi, mikä riittää syyksi mielivaltaisiin pidätyksiin. Tällä kertaa mielenosoittajat vaativatkin sosiaalisia uudistuksia ja kansalaisoikeuksia – ja uskoivat siksi olevansa turvassa armeijan väkivallalta.

Polisarion Boychayara Beyun pitää muuta maailmaa osittain vastuullisena El Aaiúnin traagisista tapahtumista: "Kansainvälisen yhteisö on vaiennut pitkään Länsi-Saharan tilanteesta. Tämän vuoksi Marokko kuvittelee voivansa tehdä alueella mitä tahansa ilman seurauksia."

Rauhanneuvottelut pattitilanteessa

Marokko ja Frente Polisario aloittivat neuvottelut Länsi-Saharan tilanteesta New Yorkissa tiistaina 9. marraskuuta. Neuvottelun ajankohdasta oli sovittu jo varhain keväällä. Nykyisessä tilanteessa on kuitenkin vaikea uskoa neuvottelujen tuottavan tulosta.

Marokko ilmaisi haluttomuutensa sopuratkaisuun jo ennen aseellista yhteenottoa. Viime sunnuntaina maassa juhlittiin Länsi-Saharan valloituksen 35. vuosipäivää ja Marokon kuningas Muhammad VI totesi juhlapuheessaan, ettei ole valmis myönnytyksiin Länsi-Saharan tilanteen suhteen.

Beyun tulkitsee mielenosoittajiin kohdistuneen väkivallan sodan julistukseksi: "Kieltämällä kansaäänestyksen Marokko rikkoo aselevon ehtoja päivittäin. Nyt maa on rikkonut itse aselevon."

Sahrawien itsenäisyysvaateita nykyinen tilanne on onnistunut vain lisäämään.