Ainakin osa heistä on päättämässä Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista eduskuntavaalien jälkeen. Kuvassa hallituspuolueiden puheenjohtajat budjettiriihen 2014 päätteeksi, ennen vihreiden eroa hallituksesta.
Kuva:
Laura Kotila
Valtioneuvoston kanslia
Uutinen

Vain pienet puolueet puolustavat kehitysyhteistyötä

Suurista puolueista yksikään ei suorasanaisesti puolusta kehitysyhteistyörahoitusta vaaliohjemissaan. Sen sijaan eduskunnan pienet puolueet haluaisivat Suomen maksavan 0,7 prosenttia kansantulostaan kehitysapua.
Esa Salminen
1.4.2015

Sosiaalidemokraatit eivät mainitse kehitysyhteistyötä vaaliohjelmassaan sanallakaan. Se on oikeastaan ainoa oikea uutinen, kun tarkastelee eduskuntapuolueiden vaaliohjelmia ja tähän mennessä julkaistuja leikkauslistoja.

Kirkon järjestämässä arvoillassa helmikuussa puolueen puheenjohtaja Antti Rinne sanoi häpeävänsä sitä, ettei kehitysapu ole noussut tavoitteeseensa eli 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Nousua sosiaalidemokraatit eivät ohjelmassaan kuitenkaan nyt tavoittele, mutta eivät toisaalta mainitse apua leikkauslistoillaankaan.

Muut kolme suurta puoluetta sanovat leikkaustavoitteensa suoraan. Keskustan talous- ja työllisyyslinja sanoo: "Säästetään kehitysyhteistyövaroista tai vaihtoehtoisesti selvitetään mahdollisuus siirtyä yhteiseen edustustoverkostoon muiden Pohjoismaiden kanssa."

Kokoomus haluaisi "rakennepakettinsa" mukaan "toteuttaa säästötoimia esimerkiksi indeksitarkistuksista tinkimällä, uudistamalla ansiosidonnaisen työttömyysturvan rakennetta, tekemällä vuorotteluvapaasta syyperusteinen, ottamalla käyttöön valtiontalouden tuottavuusohjelma ja vähentämällä julkista kehitysapua."

Perussuomalaiset asettavat leikkauslistansa kärkeen "menot, joilla on vähiten merkitystä maamme hyvinvointiin, työllisyyteen ja kilpailukykyyn."

Puolueen talouspoliittisen ohjelman mukaan "pelkästään maahanmuuton kustannuksista, kehitysavusta, ulkomaille virtaavasta sosiaaliturvasta, EU-jäsenmaksuista, valtionhallinnon noin kahden miljardin euron IT-kuluista, tehottomista yritystuista sekä tuulivoiman syöttötariffeista voidaan saada yli kahden miljardin euron vuotuiset säästöt, ilman että palvelut tai talouskasvu kärsivät."

Pienet puolueet maailman köyhien asialla

Vasemmistoliitto sanoo ykskantaan, että "Suomen kehitysyhteistyömäärärahat on nostettava 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta" ja RKP, että "kehitysavun tavoitetason tulisi olla 0,7 prosenttia bruttokansantuotteestamme".

Molemmilla on ohjelmissaan pieni asiavirhe: kansainvälinen tavoite on itse asiassa 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, joka koostuu bruttokansantuotteesta sekä ulkomaille maksetuista ja ulkomailta saaduista tuloista, kuten koroista, osingoista ja palkoista.

Vihreät perustelevat kantaansa kaunopuheisesti: "Niin paljon kuin Suomessa onkin tehtävää, emme saa sulkea silmiä ja ovia niiltä, joiden asiat ovat paljon huonommin. Torjutaan äärimmäistä köyhyyttä ja eriarvoisuutta maailmassa. Tehdään Suomesta vihdoin vastuullinen pohjoismaa ja siksi nostetaan kehitysyhteistyön määrärahat YK:ssa määriteltyyn 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta."

Myös kristillisdemokraatit tavoittelevat, että Suomi nostaisi kehitysvaroja "vähitellen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta". He myös tarkentavat avun painotuksia: "Kansalaisjärjestöjen osuutta kaikesta kehitysyhteistyöstä on kasvatettava edelleen maltillisesti. Kehitysyhteistyön tavoitteellisuutta ja tuloksellisuutta on lisättävä koordinoimalla sitä paremmin muiden EU-maiden kanssa."