Uutinen

Vaikuttaminen on vaativaa työtä

Tulevaisuuden vaikuttajat ovat yhtä kotonaan Kainuun ikimetsissä, intialaisten naispiirien tapaamisissa ja kansainvälisissä kokoussaleissa.
Ilona Niinikangas
25.2.2004

 Kuva: Sari Kuvaja
Sari Kuvaja rohkaisee toimintaan: jokaisessa kampanjassa joku asia menee nappiin.
Suomalaisten järjestöjen käytävillä on jo vuosia suihkinut kiireisiä pikkutakkimiehiä ja jakkupukunaisia, jotka hallitsevat yritysmaailman, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan kiemurat. Nämä tulevaisuuden vaikuttajat ovat yhtä kotonaan Kainuun ikimetsissä, intialaisten naispiirien tapaamisissa ja kansainvälisissä kokoussaleissa.

Mitä suomalaisille aktivisteille on tapahtumassa? Onko vaihtoehtoväki muuttumassa osaksi valtakoneistoa?

"Päinvastoin", uskoo pitkän linjan järjestövaikuttaja Sari Kuvaja, joka tällä hetkellä työskentelee Kirkkopalvelujen viestintäpäällikkönä. "Tuloksiin tähtäävän järjestön on hyvä hallita koko repertuaari poliittisista neuvotteluista suoraan toimintaan. On hyvä, jos mukana on eri tyyppisiä ihmisiä. Toiset tuntevat virkamieskoneiston, toiset sukkuloivat kentällä."

Kansalaisjärjestöjen työ on muuttumassa yhä enemmän poliittiseksi vaikuttamiseksi. Esimerkiksi kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen vaikuttamistyön päämääränä on vaikuttaa niihin poliittisiin ja taloudellisiin rakenteisiin, jotka pitävät yllä eriarvoisuutta. "Pelkästä laastaroinnista ei ole apua", korostaa Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön koordinaattori Timo Frilander.

Satunnaisesta banderollien heiluttamisesta on vielä pitkä matka suunnitelmalliseen vaikuttamistyöhön. Kampanjointia aloittelevien kannattaakin kirjata heti alussa ylös konkreettiset tavoitteet, joihon vaikuttamistyöllä halutaan päästä.

"Lisäksi on hyvä listata välitavoitteet, määritellä kohderyhmät ja sopia väliarvioinnista, jolloin tarkastellaan siihenastisia saavutuksia. Kannattaa myös arvioida resurssit, eli käytettävissä olevat ihmiset, aika ja rahat", Kuvaja kehottaa.

Suomalaisia kampanjoita vuosia seurannut Kuvaja uskoo, ettei epäonnistunutta kampanjaa olekaan"Kaikissa kampanjoissa joku asia menee nappiin. Joskus ajoitus vain voi olla väärä tai sitten resurssit on mitoitettu väärin."

Suomalaisille kampanjoille on Kuvajan mielestä ominaista tietty rauhallisuus ja kulttuurinen herkkyys. Täällä on helppo päästä vaikuttajien puheille ja käydä vuoropuhelua esimerkiksi teollisuuden edustajien kanssa. "Paljon haasteellisempaa onkin aktivoida tavallisia kansalaisia, jotka ovat ehkä rohkeita mielipiteissään, mutta varovaisia tekemisissään. Pitää olla tosi iso juttu, että väki lähtee Senaatintorille osoittamaan mieltään. Järjestöjen kannattaisikin mielestäni säästää näyttävät protestit ja tempaukset kampanjan avainkohtiin."

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Kansalaisyhteiskunta näyttää entistä monipuolisemmalta ja tiedotusvälineetkin suhtautuvat järjestöihin paljon asiallisemmin. Järjestöjä pidetään vakavina vaikuttajina, joita täytyy kuunnella.

"Suomalaiset järjestöt voisivat kyllä olla vähän innovatiivisempia ja keksiä jotain uutta ikuisten korttivetoomusten sijaan. Silloin uutiskynnyskin olisi helpompi ylittää", Frilander sanoo.


Sari Kuvaja kouluttaa kansainvälisyyskasvatusta tekeviä järjestöjä tehokkaasta tiedottamisesta 26.3.