Uutinen

Vaikuttaako rahoitusmarkkinoiden kriisi kehitysmaihin?

On hyvin vaikeaa arvioida, miten Yhdysvalloista alkunsa saanut rahoitusmarkkinoiden epävarmuus vaikuttaa köyhiin maihin. On mahdollista, ettei Pohjoisen markkinahuojunta heilauta niitä lainkaan.
Eeva Eronen
25.3.2008

sakset_valuuttakurssit.jpg Mikään maa ei ole immuuni meneillään olevalle rahoitusmarkkinoiden kriisille, arvioi Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick tiistaina 18. maaliskuuta. Yhdysvaltain keskuspankki ilmoitti samana päivänä reippaasta koronlaskusta rauhoittaakseen markkinoita, joiden huojuminen alkoi Yhdysvaltain asuntoluottokriisistä. Maailma on varpaillaan - taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz esimerkiksi arvioi, että maailmanlaajuisesti talous ei ole ollut pahemmin retuperällä sitten 1930-luvun laman (HS 19.3.2008)

Se, miten markkinoiden horjahtelu vaikuttaa kehitysmaihin, on melkoinen arvoitus. Yleisesti ottaen kehitysmaiden taloudet ovat muita haavoittuvaisempia, ja jo maiden sisällä syntyneet talouskriisit ovat yleisempiä kuin Pohjoisessa. Lisäksi ne reagoivat vahvemmin ulkoisiin shokkeihin, kuten hyödykkeiden hinnanmuutoksiin.

Rahoitusmarkkinoiden huojahtelun vaikutuksia kehitysmaihin on kuitenkin hankalaa ennustaa, sanoo Helsingin yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen johtaja ja professori Juhani Koponen.

Vaikka tulevaa kehitystä onkin vaikeaa arvioida, suorimmin ja nopeimmin kriisi vaikuttaa kehitysmaihin korkojen kautta, arvioi Helsingin Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta.

"Voi kuitenkin olla, että köyhimmät kehitysmaat eivät joudu tästä paljon kärsimään", Haaparanta sanoo. Lainarahan kallistuminen perinteisillä finanssimarkkinoilla ei nimittäin juurikaan vaikuta kaikkein köyhimpiin maihin, sillä niiden velat tulevat pääasiassa multilateraalisia väyliä pitkin, esimerkiksi Maailmanpankilta.

Köyhimpiä maita todennäköisemmin rahoituskalikka kalahtaa rikkaampiin kehitysmaihin, esimerkiksi Kiinaan, Vietnamiin ja Brasiliaan, jotka ovat saaneet lainoitusta myös tavallisilta lainamarkkinoilta.

***

Yksi talouskriisin mahdollinen seuraus on sekin, että kehitysmaiden saatavilla oleva lainaraha vähenee. Perinteisesti epävarmuus nimittäin saa sijoittajat siirtämään varojaan turvallisina pidettyihin sijoituksiin, esimerkiksi kultaan. Samalla raha virtaa pois riskialttiimmista kohteista, joina kehittyvien talouksien joukkovelkakirjoja on perinteisesti pidetty.

Paino on sanalla perinteisesti. Haaparannan mukaan se, että sijoittajat hakevat turvallisia sijoituskohteita, saattaa myös auttaa kehitysmaita. Niiden taloudet ovat olleet viime aikoina kovassa kasvussa, ja voidaan ajatella, että sama jatkuu - sijoittaminen sinne siis kannattaa.

Ainakaan vielä kehitysmaiden lainakulut eivät ole nousseet, Maailmanpankin Zoellick arvioi. Hänen mukaansa niiden lainatilannetta on nyt kuitenkin syytä tarkkailla. Samalla hän ennusteli, että tilanne voi johtaa siihen, että kehitysmaat tarvitsevat enemmän monenkeskistä rahoitusta - käytännössä Maailmanpankilta.

***

Rahoitusmarkkinat eivät kuitenkaan ole suljettu kehä; talous kyllä löytää tapansa napauttaa köyhät maat mukaan ikävään kierteeseen, jos niin on käydäkseen.

Korkojen lisäksi suoria, lyhyen tähtäimen vaikutuksia kehitysmaiden talouteen voi olla valuuttakursseilla. Jo pitkään painuksissa rämpineen dollarin heikko kurssi saattaa heikentää niiden maiden kilpailukykyä, joiden valuutan arvo on sidottu muihin valuuttoihin, esimerkiksi euroon. Näin ollen esimerkiksi Länsi-Afrikan rahaliittoon kuuluvien Nigerian ja Sierra Leonen vienti voi mutkistua, sillä rahaliiton valuutta on sidoksissa euroon.

Yksi selvimmistä vaikutusväylistä taas ovat raaka-ainemarkkinat. Moni kehitysmaa on hyötynyt viimeaikaisesta raaka-aineiden, esimerkiksi kuparin, hintojen noususta. Mikäli talouden epävarmuus romahduttaa kysyntää ja samalla hintoja, tulos näkyy auttamatta kehitysmaissa, joiden tulot putoavat.

Lisäksi voi spekuloida silläkin, mitä tapahtuu, jos maailma on menossa todella sekaisin. Pahimmillaan markkinoiden epävarmuus voi kiihtyä joukkohysteriaksi, kuten kävi 1990-luvun alussa. Tuolloin Aasian talouskriisi levisi tuhoisin seurauksin Venäjälle ja Etelä-Amerikkaan, esimerkiksi Argentiinaan.

Suomessa on viime viikkoina vellonut keskustelu siitä, onko meillä varaa kehitysavun prosenttimääräiseen korotukseen, koska taloudella menee niin hyvin. Moinen sävy pistää miettimään, miten Pohjoisen talouskehityksen notkahdus vaikuttaisi kehitysyhteistyövaroihin.

 

Lisää tietoa aiheesta