Uutinen

Vaikuttaako maahanmuuttajatausta lasten koulumenestykseen?

Toisin kuin yleensä kuvitellaan, maahanmuuttajatausta ei heikennä lasten koulumenestystä, totesi Matti Similä Britannian lähetystön järjestämässä monikulttuurisuusseminaarissa.
Jari Nousiainen
20.4.2005

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien lapset eivät pärjänneet taustansa vuoksi huonommin koulussa kuin ruotsalaislapset. Huonon koulumenestyksen selittäviksi tekijöiksi paljastuivat yleisesti sosiaaliset ja kulttuuriset ongelmat, kuten vanhempien suhtautuminen koulunkäyntiin. Similä oli yksi puhuja 19.4. Britannian suurlähetystössä pidetyssä seminaarissa Multiculturalism: The Next Generation.

Monissa tapauksissa toisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäsivät jopa syntyperäisiä ruotsalaisia paremmin, koska heidän perheensä pitävät koulua erityisen tärkeänä. "Koulutus voi olla ainoa keino taata parempi tulevaisuus, kun muualta tulleilla ei ole vahvaa sosiaalista verkostoa", Similä selvitti.

Tutkimus tehtiin koulu- ja väestörekisterien perusteella ja kattoi toista miljoonaa koululaista. Siten tulos on Similän mukaan huomattavasti luotettavampi kuin pieneen otokseen perustuva yleistävä tutkimus. "Uskon että samankaltaisia tuloksia on löydettävissä muuallakin."

Maahanmuuttajaryhmillä ei ole Pohjoismaissa samanlaisia identiteettiä määrittäviä voimakkaita sosiaalisia instituutioita kuin paikallisilla perinteisesti, Similä kertoi. Ainoa sellainen on usein perhe. Tämän vuoksi heillä on kapea sosiaalinen perusta kotiutumiselle.

Opettajilla vaikeuksia suhtautua erilaiseen oppimiseen

Patricia Prinz New Hampshiren yliopistosta kertoi seminaarissa monikulttuurisuudesta kouluissa Yhdysvalloissa. Amerikkalainen yhteiskunta on kokonaisuudessaan niin monikulttuurinen, ettei kulttuurisesti homogeenisiä kouluja enää ole, Prinz totesi. Suurin ongelma hänen mukaansa onkin, että opettajat eivät tiedä, kuinka suhtautua oppilaiden erilaisiin taustoihin.

Kun oppilailla on ongelmia, opettajat keskittyvät heidän vikoihinsa, kuten puutteelliseen kielitaitoon tai perhetaustaan, Prinz kertoi. "Opettajat ohjaavat oppilaat asiantuntijoiden luokse eivätkä ota itse vastuuta."

Opettajien yhtenä ongelmana ovat heidän oletuksensa vieraasta kulttuurista. "Opettajat eivät tiedä millaista on opiskella vieraalla kielellä, koska suurin osa yhdysvaltalaisista opettajista osaa vain englantia."

Prinzin mukaan kouluyhteisön ymmärtäminen on myös suuri haaste opettajille, sillä huono englannin kielen taito ei ilmene pelkästään sanastossa ja kieliopissa. Oppilaat eivät välttämättä ymmärrä erilaisia kielenkäyttöön liittyviä sosiaalisia merkityksiä. Vaikka he osaisivatkin käyttää kieltä sujuvasti, saattavat äidinkieltään puhuvien sanomaansa liittämät merkitykset jäädä huomiotta.

"Sujuva kielenkäyttö ei tarkoita kielen sosiaalisen käytön taitoa. Opettajat keskittyvät pääasiassa vain kielen ja kulttuurin pinnalliseen tasoon", Prinz sanoi. Koska konteksti ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat oppimiseen, opettajien olisi hänen mukaansa tärkeää ymmärtää myös koulun sosiaalisia suhteita.

Kouluissa on erilaisia sääntöjä ja käytäntöjä, jotka opettajien on helppo hahmottaa. Koulu kuitenkin on kulttuurinen yhteisö. "Hallitsevan sosiaalisen ryhmän tavat ja asenteet vaikuttavat eniten", totesi Prinz. Hänen mukaansa eri kulttuureista tulevien oppilaiden menestyminen koulussa edellyttää, että opettajat ymmärtävät heiltä itseltään tavallisesti huomiotta jäävien oletusten merkityksen.