Uutinen

Väestöraportti: Näkymättömät naissiirtolaiset esiin

Siirtolaisuus ja kehitys kulkevat käsi kädessä, ja erityisiä haasteita kohdistuu vieraisiin maihin muuttaviin naisiin, todetaan UNFPAn vuosiraportissa YK:n siirtolaisuutta käsittelevän huippukokouksen alla.
Sanna Jäppinen
6.9.2006

UNFPAn väestöraportti 2006Maailmassa on tällä hetkellä noin 200 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat synnyinmaansa ulkopuolella, kertoo YK:n väestörahasto UNFPAn tuore vuosiraportti.

"Parhaassa tapauksessa siirtolaisuus hyödyttää kaikkia", totesi UNFPAn varapääjohtaja Mari Simonen raportin Suomen-julkistustilaisuudessa 6. syyskuuta.

"Siirtolaisten rahalähetykset kotimaihinsa ylittävät virallisen kehitysavun määrän ja ovat merkittävä köyhyyden vähentämisen muoto. Myös siirtolaisten työpanos vastaanottavassa maassa on huomattava, ja ajattelu avartuu puolin ja toisin."

Usein kaikki ei kuitenkaan suju parhain päin, ja siirtolaisuuden haittapuolia ovat muun muassa riistävät työolot, ihmiskauppa ja hyväksikäyttö. Näiden uhreiksi joutuvat usein jo valmiiksi heikommassa asemassa olevat, kuten naiset, nuoret ja lapset.

Naisia on siirtolaisista noin puolet, mutta Simosen mukaan he ovat jääneet näkymättömiksi. Heihin kohdistuu erityyppisiä haasteita ja riskejä kuin miehiin, mutta tätä ei ole otettu riittävästi huomioon kansainvälisissä päätöksissä.

2,5 miljoonaa ihmiskaupan uhria tekee töitä riisto-oloissa, ja vuosittain noin miljoona ihmistä salakuljetetaan rajojen yli tai maiden sisällä. Yleensä kyseessä ovat seksityöhän vietävät naiset, ja puolet joukosta on lapsia, raportti kertoo. Seksityöläisten ohella myös moni kotiapulaisena työskentelevä naissiirtolainen kärsii epäinhimillistä työoloista, lähinnä kotiorjan asemassa.

Myös lisääntymisterveyteen liittyvät ongelmat vaanivat monia siirtolaisnaisia. "Esimerkiksi monissa EU-maissa siirtolaisilla on vaikea saada hoitoa raskauden aikana", Simonen sanoi.

YK linjaa kehityksen ja siirtolaisuuden suhdetta

Raportin julkistustilaisuudessa puhunut alivaltiosihteeri Marjatta Rasi muistutti, että väestöpolitiikka ja lisääntymisterveys ovat vahvasti esillä Suomen hallituksen kehityspoliittisessa ohjelmassa. Suomi kuuluu UNFPAn kymmenen suurimman rahoittajan joukkoon ja kanavoi sinne tänä vuonna kehitysapuvaroja noin 14 miljoonaa euroa.

"Raportin aihe ei voisi olla ajankohtaisempi, sillä ensi viikolla New Yorkissa pidetään YK:n korkean tason kokous  kehityksestä ja siirtolaisuudesta", Rasi muistutti.

Rasi mainitsi, että EU:n kanta " International Migration and Development" -kokouksessa on se, että "siirtolaisuus on mahdollisuus". Aika näyttää, heijastuuko positiivinen näkemys myös käytäntöön, sillä Euroopan maiden koventuneet asenteet siirtolaisia kohtaan ovat viime aikoina herättäneet närää esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöissä.

"Raportin tärkein sanoma on, että siirtolaiset ovat ennen kaikkea ihmisiä", Mari Simonen tiivisti. "Luokittelu esimerkiksi laittomaksi siirtolaiseksi on vähättelevä. Kaikilla on samat ihmisoikeudet."

"Suomi luottaa liikaa tasa-arvon toteutumiseen"

"Suomessa siirtolaisnaisten asema on ollut esillä erittäin vähän, sillä uskomme niin vakaasti tasa-arvon toteutuvan tässä maassa", sanoi työministeriössä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa koordinoiva Mervi Virtanen.

Virtanen totesi, että esimerkiksi moni aviopuolisoksi Suomeen muuttava nainen on sopeutumisessaan aviomiehen varassa ja jää viranomaisten tarjoaminen mahdollisuuksien ulkopuolelle. "Yksinäisyys on varmasti yleinen ongelma Suomessa, kun naisilta puuttuu perheen ja suvun turvaverkko."

"Suomessa on myös ollut vähän kiinnostusta siirtolaisten lähtösyihin. Toivottavasti New Yorkin -kokouksesta saadaan aineksia lähtömaiden kanssa käytävään keskusteluun", Virtanen esitti.

Lisää tietoa aiheesta