Uutinen

Vaalipaneelit: Joensuussa ja Jyväskylässä perättiin globaalia vastuuta

Mosambikin naisfoorumin toiminnanjohtaja Graça Samo toi Joensuun ja Jyväskylän globaaliteemoihin keskittyvissä vaalipaneeleissa esiin kehitysmaiden näkökulmaa kehityskysymyksiin.
Sanna Autere
1.3.2007
Graca Samo vaalipaneelissa (Kuva: Sanna Autere) Graça Samo puhui Joensuussa 21.2. ja Jyväskylässä 22.2. (Kuvaaja: Sanna Autere)

Kansanedustajien päätökset vaikuttavat myös maailmanlaajuisiin kysymyksiin köyhyyden vähentämisestä ja globaalista oikeudenmukaisuudesta. Kansanedustajien globaalia vastuuta peräänkuulutettiin Joensuussa ja Jyväskylässä Kepan koordinoiman vaikuttamisverkoston, globbarien, sekä muiden kehityskysymyksistä kiinnostuneiden järjestöjen järjestämissä vaalipaneeleissa.

Etelän ääntä vaalipaneeleihin toi Suomessa vieraillut Mosambikin naisfoorumin toiminnanjohtaja Graça Samo.

"Se, mitä Mosambikissa tapahtuu, vaikuttaa myös muualle - samalla tavoin kuin toisella puolella maailmaa tapahtuvat asiat vaikuttavat meidän mosambikilaisten elämään", Samo muistutti.

Paneeleissa ehdokkailta penättiin kantoja muun muassa kehitysmaiden velkojen anteeksiantamisesta, kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisesta, Suomen kauppapolitiikan tavoitteista sekä maatalouden vientitukien poistamisesta.

Suuria väittelyitä paneeleissa ei nähty, vaan monissa kysymyksissä ehdokkaiden samanmielisyys oli silmiinpistävää.

Kansanedustajilta mallia 0,7-tavoitteeseen

Kehitysyhteistyön määrärahoista paneeleissa vallitsi suorastaan liikuttava yksimielisyys: määrärahojen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä - tai aikaisemmin - kannattivat kaikki paitsi Jyväskylän paneelin perussuomalaisten ehdokas Jorma Uski, jonka mukaan "määrärahojen putki vuotaa", ja kontrollia on kiristettävä.

Joensuussa SDP:n ehdokas Heidi Lehikoinen teki kehitysmäärärahakysymyksen kohdalla erkkituomiojat ja asettui ainoana ehdokkaana vastustamaan väittämää. Perustelu kuului:

"Mielestäni tämä aikataulu [vuoteen 2015 mennessä] on aivan liian hidas. 0,7-tavoitteeseen on päästävä jo vuoteen 2010 mennessä." Samaa totesi ulkoministeri 13. helmikuuta Helsingissä pidetyssä globaaliteemojen vaalipaneelissa.

Jyväskylässä keskustan ehdokas Heini Utunen halusi haastaa ehdokastoverinsa antamaan 0,7 prosenttia vaalirahoituksestaan johonkin kehitysyhteistyökohteeseen. "Jos meillä jokaisella on henkilökohtainen valmius tähän, niin varmasti myös valtion kassasta löytyisi siihen rahaa", hän toivoi.

Utusen mukaan "on meille kaikille nolo tilanne, ettei tavoitetta ole saavutettu". Hän joutui kuitenkin myöntämään, että keskustan kaavailemalla 98-100 miljoonan euron vuosittaisella lisäyksellä 0,7 prosenttia ei saavutettaisi vielä vuonna 2011.

"Se tekisi yhtensä noin 1,1 miljardia euroa. Nopean talouskasvun vuoksi prosentuaalinen tavoite ei vielä täyttyisi, mutta se olisi kuitenkin määrällisesti merkittävä lisäys", Utunen arvioi.

Mitä köyhyyden vähentäminen tarkoittaa?

Graça Samo toivoi, että Suomi muiden avunantajamaiden ohella jatkaisi kehitysavun kanavoimista Mosambikissa suoraan valtion budjettiin. Suora budjettituki ja köyhyydenvähentämisstrategia ovat hänen mukaansa lisänneet mosambikilaisten päätösvaltaa kehitysavun käytöstä.

"Budjettituki ja Mosambikin oma köyhyydenvähentämisstrategia ovat antaneet meille omistajuutta omasta kehityksestämme. Ne tukevat myös kansalaisyhteiskuntaa: pystymme valvomaan hallitusta ja tuen käyttöä paremmin. Aikaisemmin, kun tuki oli kanavoitu monien eri projektien kautta, oli vaikea seurata, miten varoja käytettiin."

Nykyään noin viidennes Mosambikin saamasta kehitysavusta on suoraa budjettitukea.

Kehitysavun sitomista talousehtoihin kansanedustajaehdokkaat eivät kannattaneet, mutta ihmisoikeuksia ja hyvää hallintoa edistävät ehdot saivat kannatusta.

"Kehitysyhteistyö ei saa olla Suomen vienninedistämistä. On lähdettävä siitä, mitä kohdemaa tarvitsee", vihreiden Arjo Heinsola totesi.

Myös Samo painotti kehitysmaiden äänen kuulemista. "On tärkeää kuunnella ihmisten tarpeita. Nykyään puhutaan paljon köyhyyden vähentämisestä, mutta mitä sillä oikeastaan tarkoitetaan ja minkälaisia keinoja sillä perustellaan? Määritelmät eivät välttämättä ole yksiselitteisiä."

Kaikki Afrikan maat eivät ole samanlaisia, Samo muistutti. Mosambikissa korostuu hänen mukaansa tarve panostaa infrastruktuuriin ja perusrakenteisiin. "Jos kouluja ei ole, tytöt eivät pääse kouluun. Ilman teitä maaseudulla asuvat eivät voi viedä tuotteitaan markkinoille. Mosambikin vuonna 1992 päättyneen sisällissodan jäljiltä moni asia on edelleen korjaamatta."

"Nykyisessä kehityskeskustelussa korostetaan paljon kauppaa ja kehitystä, mutta pelkkä kauppa tai markkinoiden avaaminen ei itsessään tuo kehitystä. Jos kauppa halutaan saada toimimaan kehityksen välineenä, on kiinnitettävä huomiota myös tuotannon edellytyksiin kehitysmaissa", Samo totesi.

"Investoikaa naisiin - se muuttaa tulevaisuuden"

Graça Samo totesi ilahtuneensa, että naisten koulutuksen tärkeys nousi esiin, kun ehdokkaita pyydettiin listaamaan kohteita, joihin kehitysyhteistyövaroja heidän mielestään tulisi kanavoida. Naisten aseman edistäminen ja osallistaminen kehitykseen ovat hänen luotsaamansa Forum Mulherin eli Mosambikin naisfoorumin tärkeimpiä tavoitteita.

Viime aikoina foorumi on kampanjoinut aktiivisesti muun muassa perheväkivaltaa vastaan sekä osallistunut maan uuden köyhyydenvähentämisstrategian valmisteluun ja seurantaan.

"Esimerkiksi perheväkivaltakysymyksissä tavoitteenamme ei ole vain lainsäädännön muutosten aikaansaaminen. On vaikutettava myös yksilötasolla, ihmisten asenteisiin ja puheisiin", Samo painotti.

"Kun annetaan rahaa naisten käsiin, sillä on suurempi merkitys perheen ja koko yhteiskunnan kehitykselle. En tarkoita että pitäisi ottaa miehiltä pois, vaan että myös naisille pitäisi antaa mahdollisuus. Se on investointi, joka muuttaa tulevaisuuden."

Lisää tietoa aiheesta