Pula pätevistä opettajista on yksi kehitysmaiden suurista ongelmista. Kuvassa matematiikan opetusta Amboselissa Keniassa.
Kuva:
Britta Kasholm-Tengve
IStock
Uutinen

Ulkoasiainvaliokunta: 0,7 etääntyy - ja perussuomalaiset irtisanoutuvat tavoitteesta

Köyhyyttä on onnistuttu globaalisti vähentämään, mutta mikä on ollut kehitysyhteistyön rooli? kysyy ulkoasiainvaliokunta mietinnössään. Valiokunta odottaa Suomen kehitysyhteistyön tuloksista vakuuttavampia näyttöjä.
Sanna Jäppinen
18.6.2014

Koulutus, yksityinen sektori, naisten asema ja veronkierron suitsiminen. Siinä kärkiteemoja, johon Suomen soisi keskittyvän kehityspolitiikassaan eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan mukaan.

Valiokunta julkisti 17. kesäkuuta mietintönsä hallituksen toukokuussa antamasta selonteosta, jossa käsiteltiin Suomen kehityspolitiikan vaikuttavuutta ja johdonmukaisuutta.

"Erityisen tärkeää on panostaa koulutuksen laatuun: maailmasta puuttuu tällä hetkellä kuusi miljoonaa pätevää opettajaa. Suomi voisi viedä opettajankoulutusta kehitysmaihin, sen me osaamme", totesi keskustan Aila Paloniemi valiokunnan jäsenten esitellessä mietintöä.

Paloniemi nosti esille myös kehitysmaiden yksityisen sektorin vahvistamisen, ja hän arvioi yritystoimintaa kehitysmaissa rahoittavan Finnfundin tehneen erinomaista työtä: "Yhtäkään euroa ei ole mennyt sen hankkeissa hukkaan, sillä Finnfund kierrättää pääomaansa."

Naisten oikeuksia Suomen on valiokunnan mukaan edistettävä globaalisti niin, että parhaillaan muokattavien, vuoden 2015 jälkeen voimaan tulevien YK:n kehitystavoitteiden joukkoon on yritettävä saada erillinen tavoite sukupuolten tasa-arvosta ja naisten aseman vahvistamisesta.

Kaikki pallot samaan maaliin

Johdonmukaisen politiikan puute näkyy valiokunnan mielestä selvästi esimerkiksi verotuksen ja kehityksen suhteessa: kehitysmaat menettävät verotuloja monikertaisesti saamaansa kehitysapuun verrattuna.

"Suomen on jatkettava aktiivista toimintaa yritysten veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun vähentämiseksi", vasemmistoliiton Annika Lapintie totesi.

Toinen suuri ongelmavyyhti johdonmukaisuuden suhteen on EU-tasolla.

"Unionin kauppa- ja maatalouspolitiikka ovat aivan eri linjoilla kuin kehityspolitiikka", totesi demarien Johannes Koskinen. "Meidän on hyväksyttävä esimerkiksi se, että otamme kehitysmaiden tuotteita edullisemmin EU:n markkinoille. Nyt EU:n kauppapolitiikassa protektionismi lyö globaaleja kehitystavoitteita vastaan."

Vähemmän tarinoita, enemmän todellisia tuloksia

Hallituksen kehityspolitiikan selontekoa arvosteltiin itsekritiikin puutteesta. Tiukimmin asia tulee esille ruotsalaisen kansanpuolueen Jörn Dönnerin omissa nimissään jättämässä vastalauseessa, jossa hän toteaa: "Selonteosta puuttuu lähes kaikki itsekritiikki, ehkä sen vuoksi, että selonteon ovat laatineet henkilöt, jotka vastaavat kehitysavun nykyisestä suuntauksesta."

Valiokunnan varapuheenjohtaja, kokoomuksen Pertti Salolainen painotti, että jatkossa kehityspolitiikan vaikuttavuuden arvioinnin pitäisi olla riippumattoman tahon tekemä.

Mietinnössä todetaan: "Selonteko ei täysin vastaa valiokunnan esittämään keskeiseen kysymykseen, millaisia kestäviä tuloksia Suomen - ja EU:n – toiminta on saanut aikaan. Kehitysyhteistyön vaikuttavuuden osoittamiseen eivät yksinään riitä selonteon eri hankkeista kertovat anekdootit, jotka sinällään osoittavat yksittäisen projektin tai hankkeen onnistumista."

"Kehitysyhteistyön huono vaikuttavuus leimaa nykyään koko sinänsä hyvää ja kannatettavaa järjestelmää", Johannes Koskinen arvioi.

Perussuomalaisilta vastalause rahoitukseen

Vihreiden Anni Sinnemäki korosti tiukimmin, että kansainvälisesti sovittu kehitysrahoituksen 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuus on Suomelle edelleen erittäin tärkeä tavoite. Tällä hetkellä Suomen kehitysrahoituksen bktl-osuus on noin 0,56 prosenttia.

Valiokunnan mietintöön on kirjattu, että 0,7 prosenttia on "pitemmän aikavälin tavoite" ja "mahdollisuuksien mukaan" se pitää saavuttaa jo kehyskaudella 2015-2018.

"Nollaseiska näyttää etääntyvän koko ajan kauemmas", kuului Pertti Salolaisen arvio.

Rahoituskysymysten osalta perussuomalaiset sanoutuivat irti mietinnöstä ja jättivät vastalauseensa.

"Rakenneuudistuksia kaivataan, ja me olemme antaneet ehdotuksemme kehityspolitiikan uudistamisesta", totesi ulkoasiainvaliokunnan ja perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.

Perusuomalaisten ehdotuksen ytimessä on ulkoministeriön hallinnon alle perustettava kehitysapurahasto, josta varat kanavoidaan kaikille eri toimijoille ja kohteille. Johtoajatuksena on myös rahoitusvastuun siirtäminen valtiolta yksittäisille kansalaisille. Valtio tukisi rahaston hallintoa ja tarjoaisi rahastoon sijoittaville kansalaisille verovähennysmahdollisuuden.

Perusuomalaisten mukaan kehitysrahoituksen nykytasolla valtio voisi saada uudessa mallissa vuotuista säästöä noin 600 miljoonaa euroa, kehitysyhteistyön pirstaleisuus vähenisi – ja parhaimmillaan Suomen kehitysrahoituksen määrä jopa nousi nykyisestä.

Ulkoasiainvaliokunta edellyttää, että ensi vaalikauden alussa eduskunnalle on annettava riippumattomaan arvioon perustuva selvitys, jossa arvioidaan perinteisen kehitysyhteistyön uudistamista ja vaihtoehtoja kehitysmaiden tukemiseksi ja köyhyyden vähentämiseksi.

Nähtäväksi jää, onko mukana perusuomalaisten ehdotuksia.