Uutinen

Uusien EU-maiden järjestöt etsivät yhteistyökumppaneita

Yksi tapa ryhdistää EU:n kehityspolitiikkaa on vahvistaa kansalaisjärjestöjä unionin uusissa jäsenmaissa, todettiin Kepan, Kehyksen ja Eurostepin järjestämässä keskustelutilaisuudessa 14.6.
Sanna Jäppinen
16.6.2006

"Monet ihmiset Euroopan ulkopuolella, erityisesti kehitysmaissa, toivoisivat EU:sta vastavoimaa Yhdysvalloille globaalissa päätöksenteossa", arvioi kehitysteemojen parissa työskentelevien eurooppalaisten järjestöjen muodostaman Eurostepin pääsihteeri Simon Stocker puhuessaan "Calling for Responsible Europe" -keskustelutilaisuudessa eduskunnan kansalaisinfossa.

Eurostep piti vuotuisen yleiskokouksensa Helsingissä 14.-16. kesäkuuta. Verkoston päämaja on Brysselissä.

Stockerin mukaan kehitysyhteistyön saralla EU on selvästi pyrkinyt ottamaan johtajuutta vuodesta 2005 lähtien, muun muassa määrittelemällä ensi kerran aikataulun 0,7-prosentin tavoitteelle kehitysrahoituksessa.

"Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden tärkeitä tehtäviä onkin miettiä sitä, miten viime vuonna tehtyjä sitoumuksia pannaan toimeen", Stocker sanoi.

Lupausten lunastusta valvovat erityisesti kansalaisjärjestöt, ja Stockerin mukaan järjestöjen äänen on kuuluttava kansallisella tasolla vahvana, jotta kehitysyhteistyölle saadaan unionissa oikeutettu asema.

"On tärkeää tarjota resursseja EU:n uusien jäsenmaiden kansalaisjärjestöille, sillä niillä ei juuri ole kehitysyhteistyötaustaa", Stocker totesi.

Halutaan: kenttäkokemusta ja kansainvälisyyskasvatusta

Esimerkiksi Virossa ei vielä ole yhtäkään kansalaisjärjestöä, jonka päätehtävänä olisi kehitysyhteistyö tai kansainvälisyyskasvatus, kertoo Jonna Helin. Hän toimii AKÜ-verkostossa - kehitysyhteistyöstä kiinnostuneiden järjestöjen "pyöreässä pöydässä" - joka oli mukana muun muassa Viron hallituksen valmistellessa maan ensimmäistä kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun strategiaa.

Toukokuussa valmistuneessa linjauksessa Viron kehitysyhteistyön kohdemaiksi määriteltiin Ukraina, Georgia, Moldova ja Afganistan. Helinin mukaan Viron apu pohjautuu pääasiassa maan omiin uudistuskokemuksiin, erityisesti talouden ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä.

"Tämä on tietysti käytännöllistä, mutta ei kehitysyhteistyön perusajatuksen mukaista, eli että autettaisiin kaikkein köyhimpiä", Helin toteaa.

AKÜssa on mukana 17 järjestöä, ja sen yksi tärkeä tehtävä on vahvistaa jäsenjärjestöväen osaamista esimerkiksi lähettämällä heitä eurooppalaisten järjestöjen tilaisuuksiin ja koulutuksiin. Verkosto on myös aloittanut pienimuotoisen nuorisovaihdon kehitysmaihin, ja globaaliteemoja pyritään tuomaan julkiseen keskusteluun esimerkiksi Terveilm.net-verkkosivujen ja tänä vuonna toisen kerran Tallinnassa järjestettävän festivaalin avulla.

"Suomalaisjärjestöiltä haluttaisiin kuulla kokemuksia siitä, miten kehitysyhteistyöhankkeita pyöritetään", Helin sanoo. "Toivoisimme myös pääsevämme mukaan yhteistyöprojekteihin, joiden kautta virolaisilla olisi mahdollisuus mennä esimerkiksi Afrikkaan, sillä virallisen kehitysyhteistyön kautta se ei ole mahdollista."

Myös kansainvälisyyskasvatus on maassa alkutekijöissään. "Virossa toimii kyllä esimerkiksi ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöjä, mutta niiden teemat ovat hyvin paikallisia. Kaivattaisiin globaalia näkemystä", Helin toteaa. Kokemusta yhteistyöstä suomalaisjärjestöjen kanssa on jo saatu muun muassa käynnissä olevissa EU-hankkeissa: toisessa tehdään tunnetuksi reilua kauppaa ja toisessa unionin kehityspolitiikkaa.

Kansainvälisyyskasvatus on portti kehitysyhteistyöhön

Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehyksen pääsihteerin Rilli Lappalaisen mukaan yhteistyö uusien jäsenmaiden kanssa on jo arkipäivää suomalaisille.

"Kaikissa suomalaisjärjestöjen EU-rahoitteisissa kansainvälisyyskasvatushakemuksissa on nykyään mukana kumppani uusista jäsenmaista. Ja suomalaisten hakemukset ovat menneet parhaiten läpi", Lappalainen kertoo.

Yhteistyötä kehitysteemoissa yritetään vauhdittaa entisestään heinäkuun alussa Helsingissä pidettävässä Kehyksen kansainvälisyyskasvatuskonferenssissa sekä syyskuussa EU:n ja Aasian maiden Asem-kokouksen alla pidettävän AEPF-tapahtuman aikana järjestettävässä "Matchmaking"-tilaisuudessa.

"Kansainvälisyyskasvatus on hyvä sisääntuloportti yhteiseen perheeseen", Lappalainen muistuttaa.

Eurostepin Helsingin-kokoontumisen aikana järjestettiin myös tapaaminen, jonka tavoitteena oli tukea Baltian maiden keskinäistä verkottumista.

"Baltian kansainvälisyyskasvatusverkosto olisi varmasti aluksi hyvin epämuodollinen, mutta sen avulla eri maiden järjestöt voisivat kertoa toisilleen, mitä jo tehdään ja mihin olisi tarvetta", Suomen kansainvälisyyskasvatusverkostoa koordinoiva Pauliina Saares Kepasta toteaa.

"Esimerkiksi tämän kevään Maailma kylässä -festivaalilla kävi virolaisvieraita, jotka tutustuivat verkostossamme mukana oleviin järjestöihin ja niiden tuottamaan materiaaliin", Saares kertoo kokemusten vaihdosta.

"Suomalaisilla on mielestäni tässä asiassa paljon annettavaa, sillä meillä tehdään paljon korkeatasoista kansainvälisyyskasvatusmateriaalia, ja pystymme jo tarjoamaan vinkkejä siitä, mikä on mielekästä ja toimii."

Lisää tietoa aiheesta