Uutinen

Uusi tutkimus kyseenalaistaa globalisaation hyödyt

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tuoreen tutkimuksen mukaan kehitysmaiden hyötyminen talouden globalisaatiosta on vähintäänkin epäselvää.
Teppo Eskelinen
21.3.2003

Kansainvälinen valuuttarahasto on julkaissut tutkimuksen, jossa pyritään löytämään todisteita taloudellisen globalisaation hyödyistä köyhille maille. Tässä ei kuitenkaan onnistuta. Tutkimuksessa käytetyt teoreettiset mallit ja empiirinen aineisto osoittavat, että globalisaatioksi kutsutut prosessit saattavat edistää talouden kasvua köyhissä maissa, mutta tätä syy-seuraussuhdetta on mahdotonta todistaa. Taloudellisesti hyvin menestyneiden kehitysmaiden menestyksen takana saattavat olla aivan muut syyt.

-Parhaimmillaankin voidaan havaita vain epäselvä yhteys. Vaikka aiheesta on saatavilla paljon materiaalia, tämän materiaalin objektiivinen luenta ei osoita voimakasta tai yksiselitteistä tukea teoreettiselle väitteelle, että talouden globalisaatio sinänsä aiheuttaa suuremman talouskasvun, tutkimuksessa todetaan.

Tutkimuksessa sanotaan myös, että maailmantalouteen integroituminen ja pääomavirtojen vapauttaminen saattaa tehdä köyhistä maista entistä haavoittuvaisempia ja lisätä taloudellisten kriisien mahdollisuutta. Myös teollisuusmaiden ja kehitysmaiden katsominen kahtena kategoriana halutaan kyseenalaistaa, koska vaikka pääomavirrat pohjoisesta etelään ovat lisääntyneet, ovat muutamat maat saaneet leijonanosan investoinneista. Toisaalta erilaiset negatiiviset ilmiöt saattavat olla tilapäisiä, pidempiaikaiseen voimakkaaseen kehitykseen väistämättä liittyviä pienempiä takapakkeja.

IMF:n arvioitava lähtökohtansa uudelleen



Tutkimus perustuu maailmantalouteen tiukasti integroituneiden ja vähemmän integroituneiden maiden vertailuun. Molempien ryhmien maiden joukossa oli sekä voimakkaan talouskasvun ja tasaisen kehityksen maita että taloudellisesti heikommin menestyneitä maita. Esimerkiksi vähemmän integroituneet Botswana ja Mauritius ovat maailman nopeimmin kasvavien talouksien joukossa, ja toisaalta tiukasti integroituneiden Etelä-Afrikan ja Jordanian talous on ollut kovassa laskussa.

Vaikka tulokset saattavat vaikuttaa epäselviltä ja häilyviltä, niiden julki tuominen on sikäli merkittävää, että IMF:n politiikka on perustunut vahvasti oppiin, jonka mukaan taloudellinen globalisaatio ja maailmantalouden esteiden poistaminen hyödyttää köyhimpiä maita väistämättä. IMF onkin ollut pitkään kansalaisjärjestöjen kritiikin kohteena. Se on ajanut voimakkaasti talouden avaamista kansainvälisille sijoittajille, ja tämän politiikan on katsottu olennaisesti vahingoittavan köyhimpien maiden yhteiskuntia. Nyt IMF:n voi katsoa myöntävän lähtökohtiensa olevan ainakin osittain uudelleenarvioinnin tarpeessa.

Raportissa päädytäänkin varsin varovaisiin johtopäätöksiin. Talouspolitiikkaa suunnitellessa on tärkeää pitää huolta hyvästä hallinnoinnista, vahvistaa yhteiskunnan instituutioita ja talouden läpinäkyvyyttä, jotta kehitysmaatkin hyötyisivät talouden globalisaatiosta, raportti toteaa.