Uutinen

Uusi, tehokkaampi Kampanja räjäyttää lian pois!

Suomalaisia kansalaisjärjestöjä manataan kiihtyvällä tahdilla osallistumaan poliittiseen vaikuttamistyöhön, vaikka koko ajatus herättää monissa pelon sekaisia väristyksiä.
Mika Railo
25.2.2004

"Poliittisuus on usein vaikea ja vieras asia kansalaisjärjestöille, koska käsite sekoitetaan yleensä puoluepolitiikkaan. Meitä kaikkia koskettava kansainvälinen päätöksenteko on kuitenkin erittäin poliittista eikä sitä pääse karkuun", sanoo Jubilee 2000 -kampanjan koordinaattorina aikanaan toiminut Annamari Koistinen. Koistinen työskentelee nykyisin Taksvärkki ry:ssä koulukoordinaattorina.

Jubilee 2000 -kampanja olikin monella tapaa käänteentekevä kokemus suomalaisessa kansalaisjärjestökentässä ja Kepan jäsenistössä. Moni järjestö oli ensimmäistä kertaa mukana toiminnassa, jonka tavoitteet olivat avoimen poliittisia. Jubileen tavoite kehitysmaiden velkojen mitätöinnistä otettiin Suomessa vastaan innokkaasti, vaikka samalla monet tunsivat tarvetta korostaa perinteisen projektimuotoisen kehitysyhteistyön merkitystä.

Jubilee 2000 -kampanjan kansainvälinen koordinaattori Ann Pettifor edusti yhtä äärinäkemystä tässä keskustelussa väittäessään, että kaivonkaivuuprojektien aika on ohi ja että järjestöjen voimavarat pitäisi keskittää kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön. Pettifor perusteli näkemystään kansainvälisten päätösten vaikutuksilla, jotka saattavat helposti mitätöidä onnistuneidenkin ruohojuuritason projektien tulokset.

Pitkät perinteet



Ympäristöjärjestöt kuten Luontoliitto, Natur och Miljö tai Greenpeace ovat kampanjoineet tehokkaasti ja näkyvästi ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden katoamista tai ympäristön saastumista vastaan jo vuosikymmeniä, kun kehitysyhteistyöjärjestöt vasta opettelevat vaikuttamisen tapoja.

1960-luvun loppupuolelta lähtien aktiivisesti järjestökentällä toiminut Ulf Särs pitää Etelä-Afrikan rotuerottelun vastaista kampanjaa merkittävänä silmien avaajana. "Kampanjassa näkyi kauniisti koko vaikuttamiskampanjan kaari: ensin heräsivät yksityiset kansalaiset ja järjestöt, sitten mukaan tuli AY-liike ja sitten saatiin aikaan kansainväliset pakotteet, joita Suomikin, hyvin vastentahtoisesti tosin, sitoutui lopulta noudattamaan", Särs toteaa.

Kirkon ulkomaanavussa työskentelevä Särs mainitsee myös Prosenttiliikkeen: "Kymmenettuhannet suomalaiset lahjoittivat säännöllisesti tuloistaan yhden prosentin kehitysyhteistyöhön. Se on merkittävä saavutus."

Viime vuosien uusi tulokas suomalaisella vaikuttamiskentällä on Reilun kaupan yhdistys, joka yhdistää poliittisen työhön toisen kansalaisjärjestöjen kammotuksen: avoimen kaupallisuuden. Yhdistys on pyrkinyt tuomaan esiin arkipäiväisten ostopäätösten poliittisuutta.

Suunnitelmilla maailma paremmaksi



Käsikirjat määrittelevät kampanjoinnin ja vaikuttamisen suunnitelmalliseksi ja aikataulutetuksi toiminnaksi, joka tähtää muutoksen aikaansaamiseen. Kampanja pyrkii aloittamaan jotakin tarpeellista tai hyvää tai vastaavasti poistamaan pahan. Tässä määritelmässä vaikuttamistyö on työkalu erikseen määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, ei tavoite itsessään.

"Tavoitteiden määritteleminen voi olla yllättävän vaikeaa", toteaa Ruoka-aika-kampanja koordinaattori Miia Toikka. "Vaikka nälän kaltaiset globaalit ongelmat saattavat tuntua hyvin selkeiltä ja kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että se pitäisi poistaa, voi konkreettisen kampanjatavoitteen keksiminen olla lähes mahdotonta. Mikä tai kuka aiheuttaa nälkää ja minkä pitäisi muuttua, että nälkä poistuisi?"

Yhteiskunnalliset ongelmat ovat monitahoisia eikä niiden poistamiseen ole yksinkertaisia patenttiratkaisuja, muistuttaa Toikka.