Kuva:
Jun Li
Shutterstock
Uutinen

Uusi kehitysagenda: EU yhdistäisi ympäristön ja kehityksen

Euroopan komissio julkaisi raportin toiveistaan vuosituhattavoitteiden jälkeisistä painotuksista. Järjestöt kiittelevät kehityksen ja ympäristön yhdistämistä, mutta kritisoivat konkretian puutetta.
Esa Salminen
1.3.2013

Euroopan komissio julkaisi 27. helmikuuta oman esityksensä siitä, millainen tulevaisuuden kehitysagenda tulisi olla, kun vuosituhattavoitteet päättyvät vuonna 2015.

Komissio haluaa taata ihmisarvoisen elämän kaikille vuoteen 2030 mennessä ja korostaa raportissaan kehityksen ja ympäristöllisen kehityksen käsittelemistä samassa agendassa. Pääalueiden tulisi komission mukaan olla inhimillinen kehitys, kestävä ja osallistava kasvu, tuotannon ja työn luominen kestävällä tavalla sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.

Komissio myös korostaa, että tulevien tavoitteiden tulee koskea kaikkia maita, siinä kun nykyiset vuosituhattavoitteet ovat koskeneet etupäässä kehitysmaita.

"Ei konkretiaa eikä peiliin katsomista"

Kehitys- ja ympäristöjärjestöt ovat ensireaktioissaan kiitelleet komissiota siitä, että ympäristö ja kehitys nähdään saman kolikon eri puolina, sekä siitä, että komissio haluaa tavoitteita myös teollisuusmaille.

Sen sijaan kritiikkiä esitys saa konkretian puutteesta: yhtään tavoitetta ei eritellä, eikä EU aseta itselleen mitään kunnollisia muutostavoitteita tai sitoumuksia. Myöskään kestävän kasvun ja luonnonvarojen käytön ongelmallista suhdetta ei esityksessä juuri pohdita.

"Olemme pettyneitä siihen, ettei EU:n esitys anna lisätietoja siitä, miten EU aikoo hoitaa oman luonnonvarojensa tarpeen vaikutukset", sanoo Euroopan WWF tiedotteessaan.

"Komissio haluaa agendan, jonka tavoitteet koskevat kaikkia maita, mikä on tervetullutta. Enemmän selvyyttä vaaditaan kuitenkin siihen, mitä muutoksia EU:n ja rikkaiden maiden tulisi itse tehdä, jotta tämä olisi mahdollista", kommentoi eurooppalaisten kehitysjärjestöjen yhteenliittymä Concord.

Komission puhe osallistavasta ja kestävästä kasvusta keskittyy maatasolle: painopisteen on komission mukaan oltava kansallisissa toimissa. Kritiikkiä on herättänyt se, ettei esityksessä huomioida sellaisia kansainvälisiä rakenteita tai politiikkoja, jotka kehitysmaiden (ja muidenkin) kasvua haittaavat tai avittavat: pääomapakoa, verotusta tai EU:n omaa maatalous- ja kalapolitiikkoja ei käsitellä, ja monikansallisten yritysten vastuukysymykset mainitaan kuin ohimennen.

Myöskään EU-maiden hankaluuksia pitää kiinni kehitysavun 0,7 prosentin osuudesta bruttokansantulosta ei käsitellä.

"Ollakseen uskottava EU:n täytyy varmistaa, että sen omat (kansainväliset) politiikat tukevat sen suosituksia kansallisille tavoitteille", summaa ECDPM-järjestön poliittinen asiantuntija Anna Knoll järjestön blogissa.

Ehdotus uudeksi agendaksi tulee pian

Komission paperilla on painoarvoa, sillä EU jäsenineen on yhteenlaskettuna maailman suurin avunantaja. Kehitysministerit ovat sopineet, että EU puhuu kehitystavoitteista neuvoteltaessa yhdellä äänellä.

Komission esitystä käsitellään toukokuussa Euroopan ulkoministerien kesken sekä kesäkuussa ympäristöministerien kesken.

Ennen näitä käsittelyjäkin komission esitys vaikuttaa uutta kehitysagendaa sorvaavaan YK:n korkean tason paneeliin, sillä EU:n kehityskomissaari Andris Piebalgs on sen jäsen. Paneeli antaa näillä näkymin loppuraporttinsa toukokuussa.