Lähes neljännes kehitysmaiden asukkaiden ennenaikaisista kuolemista johtuu korkeasta verenpaineesta, tupakoinnista tai ruokavaliosta.
Kuva:
Peeter Viisimaa
IStock
Uutinen

Uudet sairaudet kurittavat kaupungistuvia kehitysmaita

Terveydenhoitojärjestelmät ja kansainvälinen yhteisö eivät vielä ole heränneet uuteen globaaliin terveyskriisiin, väittää yhdysvaltalainen ajatushautomo.
Esa Salminen
11.12.2014

Mikä on kehitysmaiden suurin terveyshaaste? Ebola? Hiv? Malaria? Ei, vaan perinteisemmät, elintasosairauksiksi mielletyt taudit: syöpä, sokeritauti, sydän- ja verisuonitaudit ja muut vastaavat ei-tarttuvat taudit. Ne ovat suurin työikäisen väestön kuolemaan tai vammautumiseen johtava syy kehitysmaissa.

Näin sanoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Council on Foreign Relations tuoreessa raportissaan "The Emerging Global Health Crisis" (tuleva globaali terveyskriisi).

Vuonna 2013 ei-tarttuvat sairaudet tappoivat kahdeksan miljoonaa alle 60-vuotiasta ihmistä kehitysmaissa. Siis 3,5 kertaa enemmän kuin aids. Raportissa todetaan, ettei kyse ole vain elintason nousun tuomasta varjopuolesta: toki osa vanhenevasta väestä, joka ehkä olisi kuollut malariaan tai muuhun tartuntatautiin saakin nyt myöhemmällä iällä muita sairauksia, mutta tämä trendi ei selitä sitä, miksi yhä nuoremmat ihmiset sairastuvat niihin.

Raportin mukaan taustalla vaikuttavat eliniän kasvun lisäksi muun muassa dramaattinen kaupungistuminen ja kulutustottumusten nopea muutos. Vanhat teollisuusmaat kokivat saman kehityksen, mutta verkkaisesti, vuosikymmenten vieriessä.

Ihmiset köyhissä ja keskituloisissa maissa asuvat usein ahtaasti saasteiden ja savun keskellä, tupakoivat entistä enemmän ja ostavat ruokansa megamarketeista. Kasviksia ja hedelmiä syö yhä harvempi. Lähes neljännes kehitysmaiden asukkaiden ennenaikaisista kuolemista johtuu raportin mukaan korkeasta verenpaineesta, tupakoinnista tai ruokavaliosta. Kuten teollisuusmaissa, myös köyhissä ja keskituloisissa tällaiset "elintapasairaudet" kiusaavat etupäässä köyhää väestönosaa.

Leukemia? Onneksi olet Suomessa

Nämä sairaudet ovat köyhissä maissa kohtalokkaampia kuin perinteisissä kehitysmaissa: esimerkiksi kohdunkaulansyöpä voidaan pitkälti ennaltaehkäistä teollisuusmaissa, mutta Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Aasiassa se on syöpien joukossa suurin naisten tappaja. Ja siinä kun yhdeksän kymmenestä leukemiaa sairastavasta lapsesta rikkaissa maissa voidaan parantaa, maailman 25 köyhimmässä maassa vain yksi kymmenestä selviää siitä.

Raportin mukaan kehitysmaiden terveysjärjestelmät eivät ole pysyneet yhteiskunnan muutosten matkassa. Useimmiten terveydenhuolto näissä maissa tähtää akuuttiin hoitoon, ei kroonisten tautien hoitoon saati ennaltaehkäisyyn.

Vaikka kehitysmaiden yhteenlasketut terveydenhuoltobudjetit ovat kolminkertaistuneet 20 vuodessa, eivät ne edelleenkään riitä: raportissa on laskettu, että yhteenlasketut terveysmenot näissä maissa (joissa asuu yhteensä 5,7 miljardia ihmistä) ovat pienemmät kuin Britannian, Kanadan, Ranskan ja Saksan yhteenlasketut terveydenhuoltomenot. Mainituissa neljässä maassa asuu yhteensä 245 miljoonaa ihmistä.

Kriisi voidaan välttää

Kroonisen luonteensa tähden ei-tarttuvien sairauksien aiheuttama taakka niin kotitalouksille kuin kansakunnillekin on pitkäkestoinen. Perheissä sairaiden hoitoon (heikon sosiaaliturvan maissa) käytetään suuria summia. Raportissa lasketaan, että esimerkiksi Intiassa syöpää sairastavan miehen hoitokulut vievät perheen tuloista keskimäärin 44 prosenttia.

Maailman talousfoorumi on arvioinut, että ei-tarttuvat taudit aiheuttavat kehitysmaille seuraavan kahden vuosikymmenen aikana yhteensä reilun 21 000 miljardin dollarin kustannukset. Talousfoorumin mukaan ei-tarttuvat taudit ovat suurempi uhka maailman taloudelliselle kehitykselle kuin talouskriisit, tartuntataudit, luonnonkatastrofit, rikollisuus tai korruptio.

Edellinen vakava terveydellinen haaste, joka kuritti erityisesti köyhien maiden työikäistä väkeä, oli hiv. Pyrkimys taudin kukistamiseen on johtanut mittaviin toimiin ja kehitysohjelmiin.

Raportin mukaan kansainvälinen terveydenhuoltoyhteisö ei ole vielä tarkistanut suuntaansa muuttuneiden aikojen mukaiseksi. Esimerkiksi Yhdysvalloilla ei ole ei-tarttuvien tautien varalta erillistä kehitysohjelmaa tai -budjettia. Maailman terveysjärjestö, YK ja muutamat kansalaisjärjestöt ovat peräänkuuluttaneet tähän uuteen riskiin puuttumista, mutta järjestäytynyttä ohjelmaa ei vielä ole.

Ajatushautomon mukaan kriisi ei ole välttämätön. Vaikka liikalihavuus ja liikkumattomuus ovat kasvaneet teollisuusmaissa, ovat ennenaikaiset kuolemat näistä syistä kuitenkin vähentyneet. Ratkaisut teollisuusmaissa ovat olleet verrattain halpoja ennaltaehkäiseviä keinoja ja patenttivapaita teknisiä ratkaisuja, jotka vielä ainakaan eivät ole käytössä kehitysmaissa. Raportin mukaan tähän voitaisiin globaalissa terveydenhuollossa ja sen priorisoinnissa puuttua.