Uutinen

Uuden ajan vallankumousfoorumi

Sosiaalifoorumin avajaiskulkuetta seuratessa ei voinut välttyä ajattelemasta kahdeksankymmentäluvun rauhanliikkeen voimannäyttöjä, vuosikymmentä varhempaa imperialismin vastaista liikehdintää tai vielä varhempaa Vietnamin sodan vastaista liikettä.
Kimmo Lehtonen
27.1.2003

Porto Alegren kansalaisfoorumi, tarkalta nimeltään maailman sosiaalifoorumi sai alkunsa samaisessa kaupungissa kolme vuotta sitten brasilialaisten kansalaisjärjestöjen aloitteesta. Melko pienimuotoisesta ja tarkoituksellisesti maailman talousfoorumin kanssa samaan aikaan järjestettävästä tapahtumasta on sittemmin muutamassa vuodessa paisunut megaluokan tapahtuma. Joidenkin mielestä se on myös eräänlainen uuden ajan vallankumousfoorumi, jossa kaikenkarvaiset vasemmistolaiset voimat käyvät keskenään debattia. Ranskasta alkunsa saanut globalisaatiokriittinen attac-liike on myös suosionsa kautta ollut aktiivisesti lisäämässä Porto Alegren kävijöiden määrää.

Viime viikon torstain "rauhan puolesta" -avajaiskulkuetta seuratessa ei voinutkaan välttyä ajattelemasta kahdeksankymmentäluvun rauhanliikkeen voimannäyttöjä, vuosikymmentä varhempaa imperialismin vastaista liikehdintää tai vielä varhempaa Vietnamin sodan vastaista liikettä. Samban rytkeessä kaupungin läpi valuvan rauhankulkueen pääteemoja olivat Yhdysvaltain politiikka ja Irakin sodan uhka, Lähi-idän kriisi ja nykyisen globalisaatiokehityksen sekä uusliberalistisen politiikan yleinen vastustaminen.

Foorumi on järjestäjiensä mukaan ennen kaikkea paikka, jossa erilaiset kansalaisyhteiskunnan ryhmät ja liikkeet voivat käydä debattia ja kehittää niiden pohjalta esityksiä siitä, miten asiat tulisi maailmassa järjestää kestävämman kehityksen perustalta, ihmiskeskeisemmin, ja siten, etta demokratia tarkoittaisi myös käytännön osallistummista päätöksentekoon. Foorumin kielellä sanottuna: demokratia pitäisi demokratisoida.

Tässä mielessä Porto Alegre sopii foorumin pitopaikaksi hyvin, sillä kaupunki on tunnettu "osallistavasta demokratiastaan", joka käytännössä tarkoittaa kansalaisten hyvin laajaa osallistumista esimerkiksi kaupungin budjetin suunnitteluun. Porto Alegre on yksi harvoista esimerkeistä ja uusista hallintomalleista, joita maailmassa ylipäätään on toiminnassa.

Jo usean vuoden ajan kaupungin budjetti on avattu kaupunkilaisille siten, että hyvin yksityiskohtaiset päätöksetkin viedään äänestettäviksi lähioihin. Kuvitteelllisesti se voi tarkoittaa vaikka sitä, että asukkaat äänestävat esimerkiksi siitä, tuleeko alueen tekniseen kouluun laboratorio vai maatalouskouluun navetta. Päätoksentekoon kuuluvat ns. lehmänkaupat eli toisen voittaessa kakkostilalle jäänyt asia hoidetaan seuraavaksi.

Brasilian kansalaisjärjestöjen yhteistyöelimessä työskentelevä ja Porto Alegren järjestäjiin kuuluva katalonialainen Josep Valenzuelan mukaan uudenlaisen demokratian hyvien kokemusten takia ensimmäinen foorumi järjestettiinkin. Haluttiin näyttää maailmalle, että toisenlainen maailma on aidosti mahdollista toteuttaa.

- Porto Alegressa ja koko osavaltiossa on osallistavan demokratian kautta saavutettu paljon myönteistä kehitystä sosiaalisten kysymysten ja esimerkiksi ympäristönsuojelun osalta viimeisen kymmenen vuoden aikana. Jopa osavaltion pankkijärjestelmän yksityistämisyritykset saatiin torpedoitua. Ihmisten elintaso on kohentunut ja siksi täällä tällaiseen foorumiin suhtaututaan hyvin myönteisesti.

Maailman sosiaalifoorumin kansainväliseen toimikuntaan kuuluu kaksi suomalaista, tutkijat ja aktivistit Katariina Sehm-Patomäki ja Teivo Teivainen. Itse foorumissa on mukana yli kaksikymmentä suomalaista eri järjestöistä. Myös ay-liike on vahvasti edustettuna, sillä merkittävä osa foorumin keskusteluista liittyy työläisten oikeuksiin ja ammattiyhdistystoimintaan.

Teivainen on erityisesti tutkinut kansainvälisten insituutioiden, kuten YK:n, Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston olemusta ja niiden muuttamisen mahdollisuuksia ja mekanismeja. Sosiaalifoorumin yksi kantavista ajatuksista on se, että se tuottaisi uuttaa luovaa ajattelua ja konkreettisia ehdotuksia näiden maailman taloutta ja elämää säätelevien hyvinkin epädemokraattisten ja jäykkien organisaatioiden uudistamiseksi - tai uusien kansainvälisten järjestelmien luomiseksi.

- Demokraattinen muutos järjestöjen nykyisten rakenteiden pohjalta on vaikeaa, mutta kuitenkin mahdollista, sanoo Teivainen.

- Tutkimukseni veivät pohjan turhalta idealismilta, mutta toisaalta myös sellaiselta pessimismiltä etteikö mikään olisi muutettavissa, Teivainen pohtii monimielisesti. - Pienetkin muutokset avaavat kuitenkin tilaa isommille muutoksille ja yksittäisillä maillakin on sanottavansa kansainvälisten instituutioiden demokratisoinnissa.

Myös foorumin kansainväliseen toimikuntaan kuuluva kenialainen Njoki Njorogo Njehu korostaa sitä, että maailman muuttaminen on maailman valtarakenteiden muuttamisen lisäksi myös sitä, että tavallisten kansalaisten mahdollisuus osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon perustasolla lisääntyy.

- On tärkeää, että ihmiset niin Keniassa kuin Nicaraguassakin voivat olla päättämässä omista vesivarannoistaan, ympäristöstään ja ruokatuotannostaan. ihmisillä pitää olla mahdollisuus päätöksentekoon kaikilla tasoilla.

- Kansainväliset rahoituslaitokset ja Maailmanpankki ovat kiinnostuneita rahojensa käyton tehokkuudesta matemaattisten laskelmiemn pohjalta, eivät ihmisten arkipäivän vaikeuksista ja todellisista ongelmista. Näiden kansainvälisten instituutioiden tulisi kuolla pois, jotta suurin osa maailman ihmisistä voisi elää ihmisarvoista elämää. Siksi on tärkeää että tämänkaltaisilla foorumeilla voimme vaihtaa kokemuksia siitä, miten eri asiat tulisi järjestää yhteiskunnassa.

Samaa mieltä on Brasilian kuminkerääjien liiton pääsihteeri Juan Carlos Carrasco, joka painottaa kokemustenvaihdon lisäksi esiintymistä kansainvälisen yhteisön ja median edessä, jolloin kunkin ongelmat saavat kansainvälista tunnettavuutta.

- Kapitalismia on humanisoitava. Brasilia on rikas maa ja olisikin puhuttava rikkauden jakamisesta eikä aina vain köyhyydestä. Tällaiset foorumin kaltaiset tapahtumat ja niihin liittyvä yhteiskunnallinen liikehdintä voivat saada aikaiseksi jonkinlaisen myönteisen laadullisen kehityksen maassa. Sen tuloksena pitäisi olla tasaisempi tulonjako.

Carrasco sanoo, etta Brasilian vastavalitulla vasemmistolaisella presidentillä Lulalla on tehtävää lunastaessaan kaikki antamansa lupaukset.

- Odotukset ovat valtaisat, mutta hänen taytyy neuvotella erilaisten osapuolien kanssa tehdäkseen kompromisseja. Aivan kuten Salvador Allenden piti tehdä samoin Chilessä 1970-luvulla ja tiedämmehän miten siinä kävi, huokaa Chilestä aikoinaan poliittisena pakolaisena Brasiliaan muuttanut Carrasco.

- Mutta meillä on nyt mahdollisuus muutokseen.


Julkaistu Voima-lehdessä