Uutinen

USA:n avulla pystytetty sotilasvalta on yhä voimissaan Hondurasissa

Sotilaiden uusi tulonlähde on huumekauppa.
Jukka Aronen
6.5.1999

Vanha kaupunkitarina kertoo, kuinka Hondurasin presidentin oli joka aamu soitettava armeijan päällikölle ja kysyttävä tältä, voiko johtaa maata vielä kyseisen päivän. Armeijan päällikkö ei osannut koskaan vastata välittömästi, vaan pyysi odottamaan. Kenraalin oli itse veivattava Yhdysvaltain suurlähetystön numero varmistuakseen omasta vallastaan.

Tarina kuvailee 1980-lukua, mutta myös nykyaikaan on säilynyt piirteitä, jotka muistuttavat Pentagonin ja Hondurasin armeijan vallasta. Yhdysvallat pitää yhä tärkeätä tukikohtaa maassa. Hondurasin armeija on luopunut muodollisesta itsehallinnostaan, mutta käytännössä sen näkymättömät lonkerot ulottuvat kaikkialle valtakoneistoon.

Yhdysvallat piti kylmän sodan aikana Hondurasia tärkeimpänä liittolaisenaan Keski-Amerikassa. Ronald Reagan pyrki pysäyttämään kommunismin leviämisen Yhdysvaltain takapihalle juuri Hondurasin maaperälle rakennettujen leirien avulla. Vuonna 1982 perustetussa Palmerolan sotilastukikohdassa valmennettiin noin 100 000 sotilasta vastavallankumoukselliseen toimintaan.

Yli kaksisataa ihmistä katosi

Kylmä sota Keski-Amerikassa oli julmaa. Vaikka Hondurasissa ei käyty sisällissotaa, kuten sen naapurimaissa, lähes 200 ihmistä katosi 1980-luvun aikana. Hondurasin armeijan tiedustelupataljoona 3-16 junaili opiskelijoiden, ay-aktivistien, kansanliikkeiden johtajien, journalistien ja muiden toisinajattelijoiden pidätyksiä, kidutuksia ja katoamisia".

Yhdysvallat on 1990-luvulla pyrkinyt pesemään kätensä Hondurasin tapahtumista. Pentagonin tuki Hondurasin armeijalle on pienentynyt jyrkästi. Tiukimpina kylmän sodan hetkinä vuosittaista apua annettiin lähes sata miljoonaa dollaria. Vuonna 1997 virallinen suora tuki oli romahtanut vaivaiseen 50 000 dollariin.

Vaikka rahahanat on väännetty kiinni, menneisyyttä ei voi pyyhkiä pois. Viime vuosina on tehty paljastuksia Yhdysvaltain synkästä roolista Hondurasissa. On selvinnyt, että CIA vastasi pahamaineisen pataljoona 3-16:n koulutuksesta.

USA peittelee yhä tekemisiään

Yhdysvallat suojelee yhä sekä Hondurasin armeijaa että omia sotilaitaan ja virkamiehiään. Suurvalta ei ole vielä 1990-luvun lopullakaan luovuttanut kaikkia tiedusteludokumenttejaan hondurasilaisille tutkijoille. Sen lisäksi CIA on sensuroinut suuren osan tähän mennessä julkisuuden valoon tuomistaan dokumenteista. Syyksi on mainittu, että maan puolustusministeriö haluaa välttää tiedustelupalvelun lähteiden ja menetelmien" paljastamista.

Yhdysvaltain 1950-luvulla perustaman Hondurasin armeijan kiistaton valta alkoi murentua vasta tällä vuosikymmenellä. Vuonna 1992 työnsä aloittanut ihmisoikeuskomissaari Leo Valladeres toi rohkeasti julki pataljoona 3-16:n suorittamat ihmisoikeusrikkomukset. Entinen presidentti Carlos Roberto Reina otti lopulta härkää sarvista ja ehdotti kongressille, että armeijan päällikön virka lakkautettaisiin ja puolustusministerin virkaan nimitettäisiin siviili. Reinan suunnitelma piti, ja tammikuussa 1999 kenraali Mario Raul Hung Pacheco luopui virastaan.

Armeijan vahvuus putosi puoleen

Armeijaa ovat heikentäneet myös muut muutokset. Viimeisten viiden vuoden aikana se on joutunut luopumaan pakollisesta varusmiespalvelusta ja vetämään upseerinsa pois puhelinyhtiön, poliisin ja rajavartiolaitoksen johdosta. Puolustusvoimain miesvahvuuttakin on leikattu: 1980-luvulla sotilaita oli vielä 26 000, nyt niitä on enää 12 000.

Muutokset ovat heikentäneet armeijan instituutioita, mutta eivät ole juurikaan vähentäneet yksittäisten upseerien valtaa tai varallisuutta. Armeija on yhä huomattavasti voimakkaampi kuin heikot siviili-instituutiot", sanoo tutkija Leticia Salomonn. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan armeija salakuunteli maan puhelinliikennettä vielä vuonna 1998.

Sotilaille uusia tehtäviä

Viime vuosina armeija on ominut itselleen uusia tehtäviä. Esimerkiksi vuonna 1997 terveysministeriö aloitti jättimäisen kampanjan, jonka aikana rokotetaan lähes miljoona lasta seitsemää tautia vastaan. Armeija huolehtii kampanjan toteuttamisesta yhdessä vapaaehtoisten kanssa. Tämän lisäksi puolustusvoimat ovat vastuussa ainakin lääkkeiden jakelusta, julkisesta turvallisuudesta maan pohjoisosissa, rakennusprojekteista, metsien istutuksesta ja metsäpalojen sammuttamisesta.

Hurrikaani Mitch oli Hondurasin armeijalle onnenpotku. Puolustusvoimien kunnioitus maassa kasvaa, kun ne ovat vastuussa jälleenrakennustöistä. Tekemistä riittää, sillä Mitch vaurioitti noin 60:tta prosenttia maan infrastruktuurista. Noin 800 000 maaseudulla asuvaa ihmistä on riippuvaista ilmaisen lahjoitusruuan jakelusta.

Oma lukunsa on Hondurasin armeijan kamppailu huumekauppaa vastaan. Honduras on - Nicaraguan tavoin - Yhdysvaltoihin suunnattujen huumekuljetusten välilaskupaikka. Maassa arvioidaan olevan peräti 300 salaista lentokenttää. Politiikan tutkija Victor Meza sanoo, että Hondurasissa toimii lukuisia pieniä huumekartelleja, joilla on suorat yhteydet maan armeijaan. Huumekaupasta on näin tullut puolustusvoimille uusi rahan ja vallan lähde.