Uutinen

Unicef: Puolet maailman lapsista elää uhan alla

Unicefin 9. marraskuuta julkaisema Maailman lasten tila 2005 -raportti keskittyy uhattuina elävien lasten asemaan. Suurin epäkohta on kodin tai suojan puute.
Sanna Jäppinen
9.12.2004

 

Maailman lasten tila 2005 -raportti kertoo rankasta lapsuudesta. Noin puolet maailman lapsista viettää ensimmäiset elinvuotensa jonkun uhan varjossa, useimmiten köyhyyden, konfliktien tai hiv/aidsin uhrina.

 

Raportissa on nostettu esiin seitsemän epäkohtaa, jotka määrittävät lapsen käsityksen köyhyydestä – joka on usein erilainen kuin aikuisen. Yli miljardin lapsen elämän raamittaa kodin tai suojan puute, vajavainen sanitaatio tai puute puhtaasta juomavedestä, tiedosta, terveydenhuollosta, opetuksesta ja ruoasta.

Köyhyys vaikuttaa myös konfliktien syntyyn. Hajaannustilassa olevissa valtioissa sotia käydään esimerkiksi yhä useammin luonnonvarojen omistusoikeuksista. Vuosina 1990-2003 maailmassa käytiin 59 aseellista konfliktia, joista 55 tapahtui maiden rajojen sisällä, ei valtioiden kesken. Konfliktien uhreina ovat tänä päivänä yhä useammin siviilit, ja 90 prosenttia heistä on naisia ja lapsia. 1990-luvulla 20 miljoonaa lasta joutui jättämään kotinsa sodan takia.
 

Aids koskettaa myös lähialueilla

Suomen Unicefin tiedotustilaisuudessa kiinnitettiin erityistä huomiota lapsia uhkaavaan hiv/aids-kriisiin. Aidsin takia orpoutuneiden lasten määrä kasvaa hälyttävällä vauhdilla varsinkin eteläisessä Afrikassa, mutta hiv/aidsin aiheuttamat ongelmat ovat näkyviä ja ajankohtaisia myös lähialueillamme Virossa ja Venäjällä – pienemmässä mittakaavassa Suomessakin.

"Hiv-tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti 13-17-vuotiaiden keskuudessa. Syynä ovat huumeet ja kaupallinen seksi", ennalta ehkäisevää hiv/aids-työtä tekevä professori Pauli Leinikki muistutti. "Nämä nuoret osoittavat, ettei hiv/aids ole vain yksilön vaan koko yhteiskunnan sairaus. Nuoret ovat saaneet tartunnan roolissa, joka ei ole lapsen vaan aikuisen."

Leinikin mukaan päivittely tai julistaminen ei johda mihinkään, vaan on tunnustettava tosiasiat ja ryhdyttävä aitoon vuoropuheluun riskiryhmien kanssa.

Unicefin työstä Venäjällä olivat kertomassa kaksi vapaaehtoista valistajaa, kaliningradilaiset nuoret Aleksey Manzya ja Aleksey Shestakov. Molemmat pojat joutuivat murrosiässä huonoon seuraan, jossa aikaa tapettiin viinan ja huumeiden avulla.

"Minut herätti kaverin kuolema yliannostukseen, en halunnut itse samaa tulevaisuutta", 18-vuotias Manzya selitti. Hän otti yhteyttä paikalliseen Unicefin kustantamaan lehteen, ja sai kuulla vapaaehtoistyöntekijöille järjestettävästä kesäleiristä. Leirille löysi tiensä myös toinen Aleksey.

"Olen tavallinen teini tavallisesta perheestä. Minut epämääräiseen kaveriporukkaan ajoi tiukka kuri, jota armeijassa työskentelevä isäni viljeli kotonakin. Jossain vaiheessa kuitenkin vain kyllästyin kaverien elämäntyyliin", 17-vuotias Shestakov sanoi.

Nyt pojat kiertävät pitkin Kaliningradin aluetta kertomassa huumehuuruisen elämän vaihtoehdoista. "Erityisesti syrjäisissä kylissä lapset ovat eristäytyneitä ja ilman tukea ja turvaa", Manzya kertoo. "He ottavat apua mielellään vastaan."

"Meitä myös kuunnellaan paremmin kuin opettajia", Shestakov muistutti.

Laajan valistustyön vaikutukset näkyvät jo. "Vuonna 1997 Kaliningrad johti Venäjän hiv/aids-tilastoja. Nyt olemme kahdeksannella sijalla", Aleksey Manzya kertoi. "Olen tyytyväinen myös omaan elämääni. Jo parin vuoden ajan olen osallistunut teatteriryhmän toimintaan ja hyppäsin laskuvarjollakin – valintani on tuonut rohkeutta!"