Uutinen

UNICEF: Köyhien lasten määrä lisääntyy rikkaissa maissa

Teollisuusvaltiot vaurastuvat, mutta valtaosassa maista köyhyydessä elävien lasten määrä kasvaa. YK:n lasten oikeuksien sopimus velvoittaa laittamaan lasten edun poliittiseksi ykkösasiaksi, muistutetaan UNICEFin tuoreessa raportissa.
Sanna Jäppinen
1.3.2005

Kuva: meksikolaislapsia. (Kuvaaja: Kimmo Lehtonen)
Meksiko on vauras valtio, mutta ainakin viidennes maan lapsista elää köyhyydessä - kuten naapurissa Yhdysvalloissakin.
Rikkaista maista vähiten köyhyydessä eläviä lapsia on Suomessa ja Tanskassa. Molemmissa maissa määrä on alle kolme prosenttia. Toisessa ääripäässä ovat Meksiko ja Yhdysvallat, joissa lapsista vähintään viidennes elää köyhyydessä, kerrotaan UNICEFin uuden raporttisarjan tuoreessa Child Poverty in Rich Countries 2005 -julkaisussa.

Vauraita OECD-maita on kaikkiaan 30. Näistä 24 on mukana UNICEFin vertailussa. 1990-luvun aikana köyhyydessä elävien lasten määrä on lisääntynyt 17 maassa. Köyhyyden vähentäminen on tärkein YK:n vuosituhattavoitteista, ja kyseiset maat ovat sitoutuneet tavoitteeseen.

Raportin tehneen Innocenti-tutkimuslaitoksen johtaja Marta Santos-Pais kiitteli raportin julkistamistilaisuudessa 1. maaliskuuta Suomen ansioita lapsiköyhyyden vähentämisessä. "Se, että eduskunnan puhemies Paavo Lipponen on täällä läsnä, osoittaa kuinka korkealle lasten asemaa Suomen politiikassa arvostetaan."

Santos-Paisin mukaan lapsiköyhyyden vähentämisessä tärkeä rooli on paitsi sosiaalimenojen suuruudella, myös niiden suuntaamisella. "Teollisuusmaiden väestö ikääntyy, ja monissa maissa varoja suunnataan enemmän vanhustenhuoltoon kuin lapsille ja nuorille. Valtiot ovat kuitenkin sitoutuneet YK:n lasten oikeuksien sopimukseen, jonka mukaan lasten edun on oltava ykkösprioriteetti."

"Lasten köyhyys on suorassa yhteydessä koulumenestykseen, sijoittumiseen työelämässä ja työttömyyteen - eli se on merkittävä tekijä syrjäytymisessä", Santos-Pais totesi.

Suomi käyttää vähintään kymmenen prosenttia kansantulostaan sosiaalimenoihin, jotka tähtäävät lasten köyhyyden vähentämiseen, ja hallituksen toimet hillitsevät markkinavoimien aiheuttamaa köyhyyttä 80 prosentilla, raportissa kerrotaan. Yhdysvalloissa ja Meksikossa hallitusten toimet auttavat vastaavasti vain 15 ja 10 prosentilla.

Suomellakin parannettavaa

Vaikka Suomi nyt sai suitsutusta lasten aseman edistäjänä, palautti kansantaloustieteen professori Markus Jäntti poliitikot maan pinnalle. "Suomen alhainen lapsiköyhyys on osittain tietoisten poliittisten valintojen tulosta, osin sattumanvaraisten valintojen sivutuote."

Esimerkkeinä Jäntti mainitsi kokoaikatyötä suosivat työmarkkinat ja naisten korkean työhön osallistumisen asteen. Osin tästä syystä meillä on hyvin vähän köyhiä lapsia, joiden vanhemmat ovat töissä. Toisaalta molempien vanhempien työssäolo on pakottanut yhteiskunnan järjestämään lasten päivähoidon.

Jäntin mukaan Suomen tulosta kaunistaa myös köyhyyden rajan määrittely. Jos tarkastellaan juuri köyhyysrajan yläpuolella eläviä lapsia, todellisuus näyttäytyy raportin lukuja karumpana. Silloin köyhyydessä ja "lähes" köyhyydessä elävien lasten määrä onkin jo noin kahdeksan prosenttia. Köyhyyden rajalla elävien lasten määrä on myös kasvanut enemmän kuin rajan alle jäävien määrä.

Vaikka Paavo Lipponen muistutti tilaisuudessa hyvinvointivaltion eduista ja kilpailukyvystä, huomautti Jäntti Suomen sosiaalipolitiikan jyrkästä suunnanmuutoksesta 1990-luvun lamavuosien aikana. "Kannattavuutta" ja "vastikkeellisuutta" korostavassa päätöksenteossa ei juuri lasten hyvinvoinnin perään ole kyselty, Jäntti totesi.

Lisää tietoa aiheesta

Child Poverty in Rich Countries 2005 -raportti