Kuva:
Shutterstock
Uutinen

UNDP avaa Kiinan avun määrää, kohteita ja toimintamalleja

Kiinan kehitysavun tarkkaa määrittelyä vaikeuttaa avun vahva linkittyminen kauppaan ja sijoitustoimintaan, todetaan UNDP:n Kiinan-toimiston katsauksessa.
Sanna Jäppinen
27.6.2013

Kiinan kahdenvälinen kehitysapu voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: lahjarahaan, korottomiin lainoihin ja ehdollisiin lainoihin, todetaan YK:n kehitysohjelman UNDP:n Kiinan-toimiston 26. kesäkuuta julkaistussa "China's Aid Flows and Mechanisms" -ajankohtauskatsauksessa.

Lahjaraha on yleensä suunnattu koulutus- ja terveyssektoreille, korottomilla lainoilla puolestaan tuetaan lähinnä infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä, ja ehdollisista lainoista valtaosa on mennyt kuljetus-, liikenne- ja sähköhankkeille sekä energia- ja luonnonvarasektoreille.

Ajankohtaiskatsauksessa pyritään avaamaan paitsi Kiinan avun määrää ja kohteita myös kehitysapujärjestelmän toimintamalleja.

Kehitysapu linkittyy ja lomittuu Kiinassa vahvasti kaupan ja sijoitustoiminnan kanssa: esimerkiksi ehdollisista lainoista vastaa valtion Eximbank-pankki ja kahdenvälisissä hankkeissa vetäjinä voivat olla myös joko valtion omistamat tai yksityiset yritykset. Vuonna 2011 Kiina perusti kauppa- ja ulkoministeriöiden yhdessa vetämän kehitysyhteistyön koordinaatioryhmän.

Ei kehitysapua vaan etelä-etelä-yhteistyötä

Kiinan avun vertaileminen perinteisten avunantajamaiden suhteen on haastavaa, sillä Kiina ei kuulu OECD kehitysapukomiteaan DACiin, jonka määrittelee kehitysavun muodot ja rahavirrat, jotka voidaan laskea osaksi kehitysapua. Kiina ei myöskään itse nimitä itseään "avunantajaksi", vaan etelän maiden välisen yhteistyön osapuoleksi.

"UNDP on viime vuosien ajan tehnyt tiivistä yhteistyötä Kiinan kehitysyhteistyöstä vastaavan kauppaministeriön kehitysapuyksikön kanssa. UNDP:n Kiinan-toimistolla on siten ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua ensikäden tietoon Kiinan kehitysavusta ja toimista esimerkiksi Afrikassa", toteaa Pekingissä UNDP:n apulaisasiantuntijana työskentelevä Niina Mäki.

Kiinan hallitus on myös itse viime vuosina avannut kehitysaputilastojaan. Vuonna 2011 maa julkaisi ensimmäisen ""Foreign Aid White Paper" -katsauksen, joka toimii samalla myös eräänlaisena kehityspoliittisena suunnitelmana. Toinen katsaus on UNDP:n mukaan todennäköisesti luvassa tänä vuonna.

Tilastojen tulkinta on kuitenkin vaikeaa, sillä luvuista ei käy ilmi esimerkiksi se, onko kyse budjetoidusta vai käytetystä rahasta. Aputilastoissa eivät myöskään näy esimerkiksi ehdolliset lainat eivätkä Kiinan kehityspankin kautta kulkeva rahoitus.

Lähes puolet avusta Afrikkaan

Vuonna 2012 Kiinan kehitysavuksi budjetoima, ei sotilaallisiin tarkoituksiin suunnattu rahoitus oli 3,05 miljardia dollaria ja toteutuma 2,72 miljardia. Tänä vuonna budjetti on 3,23 miljardia. Lisäksi ehdollisten lainojen vuotuinen määrä noussee vuonna 2013 lähes kahteen miljardiin dollariin, UNDP:n ajankohtaiskatsauksessa arvioidaan.

DAC-kehitysapukomitean 25 jäsenmaan kehitysapu vuonna 2012 oli yhteensä noin 125 miljardia dollaria. Suomen osuus oli 1,32 miljardia dollaria.

Kiinan avusta lähes puolet suuntautuu Afrikkaan, kolmannes Aasiaan ja reilu 10 prosenttia Latinalaiseen Amerikkaan. Lähes 40 prosenttia avusta menee vähiten kehittyneisiin maihin.

Eniten rahaa, yhteensä kaksi kolmannesta, suunnataan palveluiden ja teollisuuden kehittämiseen. Kohdennuksen perusteista ei ole tietoa, UNDP toteaa.