Uutinen

UNCTADilta toivotaan ehdotuksia perushyödykekaupan ongelmiin

YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTAD kokoontuu Ghanassa 20.-25.4. Kokouksen odotetaan potkivan eteenpäin keskustelua perushyödykekaupan ongelmista.
Eeva Eronen
16.4.2008
ERJA-OUTI HEINOEOHeino_puuvillaa.jpg

Perushyödykkeiden huimasti kohonneet hinnat ovat tapetilla huhtikuun 20. päivä alkavassa YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö UNCTADin kokouksessa Ghanan Accrassa. Parhaassa tapauksessa kokous laatii kansainvälisen toimintasuunnitelman esimerkiksi ruuan ja metallien kaupan rauhoittamiseksi.

Hyödykekaupasta tekee erityisen ajankohtaista ruuan kallistuminen, joka näkyy jo myös teollisuusmaissa. Todellisia ongelmia perushyödykekauppa kuitenkin aiheuttaa siitä riippuvaisille köyhille maille, joita on noin 80. Ne saavat yli puolet vientituloistaan korkeintaan kolmesta perushyödykkeestä.

Hyödykekaupasta riippuvaisten maiden on hankala suunnitella rahan käyttöään tai turvata peruspalveluita, sillä valtion tulot heilahtelevat vahvasti hintojen mukana. Heilahtelu ei ole hyvästä siksikään, että korkeat hinnat aiheuttavat nälkää etenkin kaupunkien slummeissa ja ruuan nettotuojamaissa. Matalat hinnat taas ajavat viljelijät ahtaalle ja voivat vähentää maataloustuotantoa pysyvästi.

Ongelmia aiheuttaa myös se, että valtaosa hyödykekaupan voitoista ei jää kehitysmaihin vaan monikansalliset yritykset keräävät ne holveihinsa.

Juuri nyt tilanne on hyödykkeistä riippuvaisille maille poikkeuksellisen hyvä, sillä hinnat ovat olleet viime vuodet nousukiidossa. Valtaosa asiantuntijoista kuitenkin arvioi, että tilanne ei ole pysyvä; paluu edeltävien 50 vuoden tilanteeseen on todennäköinen. Tuolloin perushyödykkeiden hinnat laskivat kahden prosentin vuosivauhtia. Samalla tuotanto lisääntyi, mutta kysyntä ei pysynyt perässä.

Nykysopimukset eivät ole tehokkaita

Ongelmaan on etsitty ratkaisua jo puoli vuosisataa, ja ensimmäiset perushyödykesopimukset solmittiin 1950-luvulla. Niillä pyrittiin tasapainottamaan tai nostamaan esimerkiksi kahvin, teen, tinan ja kumin hintoja. Käytännössä sopimukset olivat tuotekohtaisia kartelleja, joiden osana toimi esimerkiksi niin sanottuja puskurivarastoja, joihin tuotteita ostettiin hintojen ollessa alhaalla kysynnän ja hintojen nostamiseksi.

Sopimukset kävivät kuitenkin vanhanaikaisiksi talouden globalisaation myötä. Viimeinen perinteinen hyödykesopimus koski luonnonkumin kauppaa, ja se päättyi 1990-luvun lopussa.

Nykyisten sopimusten toimintalogiikka on hyvin toisenlainen: hyödykekauppaa yritetään tasapainottaa markkinointia ja tuotteiden laatua tukemalla.

Kepan kauppapoliittisen asiantuntijan Tytti Nahin mukaan uusien sopimusten toimivuudesta ei ole juurikaan todisteita. Hän toivoo, että asiasta käydään UNCTADIn Accran-kokouksessa raikasta, avointa keskustelua.

"Väitän, että markkinapohjaiset ratkaisut eivät riitä", Nahi sanoo. Hänen mielestään yksi ratkaisu voisivat olla maailmanlaajuiset taatut tuottajahinnat ja viljavarastot EU:n tapaan.

Nahi painottaa, että on vielä täysi arvoitus missä mittakaavassa ja kuinka tosissaan hyödykekaupan ongelmiin Accrassa pureudutaan. Hän itse osallistuu kokoukseen kansalaisjärjestöjen edustajana Suomen valtuuskunnassa.

Kepa seuraa UNCTADin Accran kokousta paikan päällä. Uutisia ja tunnelmia voi seurata koostesivulta.

Lisää tietoa aiheesta