Uutinen

Unctad: Talous on palautettava kehitysajattelun keskiöön

Vähiten kehittyneiden maiden tulevaisuudennäkymiä esitellyt Michael Herrman YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadista nostatti ulkoministeriön tilaisuudessa 13. syyskuuta vilkkaan keskustelun kehitysyhteistyön painopisteistä.
Sanna Jäppinen
13.9.2006

Huonekalutehdas Morogorossa (Kuva: Matti Lahtinen) Unctadin mukaan kestävä kehitys vaatii työpaikkojen luomista maataloussektorin ulkopuolelle. Kuvassa huonekalutehdas Tansanian Morogorossa. (Kuvaaja: Matti Lahtinen)

"Viime vuosikymmenet kehitysyhteistyö on keskittynyt vahvasti sosiaalisektoriin, kuten koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Ne ovat tärkeitä, mutta päähuomio pitäisi saada takaisin taloudelliseen kehitykseen", totesi Michael Herrmann, joka on ollut mukana tekemässä heinäkuussa ilmestynyttä Unctadin "The Least Developed Countries" -raporttia.

Herrmann painotti, että maailman 50:llä vähiten kehittyneellä maalla (LDC-maat) on mahdollisuus vähentää köyhyyttä merkittävästi vain silloin, jos niiden talouskasvu on sekä korkeaa että kestävää. Raportin mukaan kestävä kasvu tapahtuu panostamalla tuotannon kapasiteetin lisäämiseen.

"Tämä taas onnistuu suuntaamalla nykyistä enemmän kehitysyhteistyövaroja infrastruktuurin, rahoituslaitosten ja tuotekehittelyn parantamiseksi", Herrmann totesi.

Huomio maataloudesta teollisuuteen

Raportin mukaan työpaikkojen luominen maataloussektorin ulkopuolelle tulee olemaan yksi LDC-maiden kohtalonkysymys lähitulevaisuudessa. Vaikka maatalous työllistääkin edelleen 70 prosenttia vähiten kehittyneiden maiden väestöstä, tulee Unctadin arvion mukaan vuosina 2000-2010 olemaan ensimmäisen kerran enemmän työnhakijoita muualla kuin maatalouden piirissä.

Sen sijaan, että kehitysmaihin yritetään tarjota jonkinlaista hyvinvointiyhteiskunnan mallia, pitäisi Herrmannin mielestä pyrkiä kohti "kehitysyhteiskuntaa" (Development State). Siinä missä hyvinvointiyhteiskunnassa tavoitteena on huono-osaisimmista huolehtiminen, on kehitysyhteiskunta aktiivisemmin kiinnostunut köyhyyden ja sen syiden eliminoimisesta - toisin sanoen köyhdyttämisen lopettamisesta.

Myös Unctadin syyskuun alussa ilmestyneessä vuosiraportissa "Trade and Development 2006" korostetaan, että kehitysmaiden pitäisi itse aktiivisesti muuttaa talouspolitiikkaansa niin, että se edistäisi teknologista kehitystä, investointeja ja yritystoimintaa.

Ohje poikkeaa rajusti 1980-1990-luvuilla vallalla olleesta, erityisesti Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston vaalimasta ajattelutavasta, johon vedoten kehitysmaita kehotettiin pitämään näppinsä erossa talouspolitiikasta, sillä kansainväliset markkinavoimat kyllä huolehtisivat hintojen muovautumisesta "oikeiksi", vuosiraportissa sanotaan.

 

"Paluu klassiseen kehitysajatteluun"

"En voisi olla enempää samaa mieltä kestävän kehityksen merkityksestä", totesi kehitysmaatutkimuksen professori Juhani Koponen kommenttipuheenvuorossaan Herrmannille. Hänen mukaansa Unctadin LCD-raportin tarjoamassa mallissa ei ole kuitenkaan mitään uutta, päinvastoin.

"Kyseessä on suorastaan kehitysajattelun klassinen muoto. Historiallisestihan mikään maa ei ole noussut köyhyydestä ilman tuottavuuden lisäämistä", Koponen sanoi. "Olisinkin kaivannut raportilta enemmän analyysiä sen suhteen, miksi tuottavuutta ei ole kyetty näissä maissa kasvattamaan, ja miksi kehitystä ei ole tapahtunut."

Herrmannin talouspainotteinen kehitysajattelua ei saanut yletöntä kannatusta ulkoministeriön kauppa- ja kehitysyhteistyövirkamiesten joukossa, joita istui yleisössä iso liuta. Muun muassa sosiaalipolitiikan neuvonantaja Timo Voipio kehityspoliittiselta osastolta huomautti, että raportissa käytetyt kehityksen mittarit olivat hyvin yleisiä ja yksipuolisia.

"Bruttokansantuote ei kerro koko totuutta, vaan olisi mitattava myös laadullista puolta. Kun ei löydetä helppoja keinoja mitata sitä, päätetään vain olla mittaamatta. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö niillä asioilla olisi merkitystä", Voipio totesi.

"Olisi myös tarkasteltava nimenomaan sitä teollisuutta ja infrastruktuuria, joka hyödyttää erityisesti köyhiä", hän korosti.

Lisää tietoa aiheesta