Uutinen

UNCTAD: Perushyödykebuumi muuttaa Afrikan asemaa maailman talousjärjestelmässä

Perushyödykebuumin seurauksena myös Yhdysvallat, Kiina, Intia ja Brasilia ovat eurooppalaisten ohella kiinnostuneet Afrikasta. Tilanteesta pitää osata ottaa hyöty irti, todettiin kansainvälisessä kansalaisjärjestötapaamisessa Ghanassa.
Pasi Nokelainen
18.4.2008

ACCRA -- Perushyödykkeiden hintabuumi leimasi YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin huippukokousta edeltävän kansalaisjärjestöfoorumin avajaispäivän keskusteluja torstaina 17. huhtikuuta.

Lyhyellä tähtäimellä Afrikka kärsii etenkin ruuan rajusta hinnannoususta. Perushyödykkeiden kuten öljyn, metallien ja elintarvikkeiden korkeat hinnat kuitenkin muuttavat Afrikan asemaa kansainvälisessä taloudessa. Yhtäkkiä mantereesta ovat kiinnostuneet muutkin kuin Euroopan entiset siirtomaaisännät.

Poliittisen taloustieteen asiantuntija Kywkye Tanoh Third World Network -järjestöstä painottaa, että kiinnostus tuo Afrikalle poliittista liikkumavaraa ja uusia mahdollisuuksia.

"Senegalin presidentti totesi äskettäin Afrikka-Intia -huippukokouksessa Delhissä, että nykyään afrikkalaisilla on kumppaneita, jotka eivät kohtele heitä siirtomaaherrojen tavoin ja halua vain hyötyä luonnonvaroista. Tietenkin voidaan keskustella siitä, onko presidentti oikeassa, mutta varmaa on, ettei hän olisi sanonut näin 2000-luvun alussa", Tanoh totesi.

Kehitys pitää Tanohin mukaan myös asettaa laajempaan kontekstiin. Kylmän sodan aikana afrikkalaiset valtionjohtajat saivat liikkumavaraa tasapainoilemalla Washingtonin johtaman läntisen blokin ja Moskovan johtaman itäblokin välillä. Kylmän sodan jälkeen liikkumavara kutistui olemattomaksi: 1990-luvulla velkaantunut Afrikka koki rajuimmat rakennesopeutusohjelmat ja talouden pakkoliberalisoinnin kansainvälisten rahoituslaitosten talutusnuorassa, arvioi Tanoh.

Liikkumavaraa pitäisi käyttää EPA-neuvotteluissa

Järjestöt esittivät toiveita, että Afrikan hallitukset käyttäisivät peruhyödykebuumin ja johtavien talousmaiden välisen kilvoittelun antamaa pelitilan erityisesti maataloustuotantonsa tukemiseen. Tämä olisi tehokas keino vähentää äärimmäistä köyhyyttä.

Hallitukset eivät kuitenkaan näytä tunnistaneen uutta liikkumavaraansa. Kywkye Tanoh on erityisen huolissaan EPA-kauppasopimuksista, joista Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot neuvottelevat EU:n kanssa.

Sopimusten mukaan kehitysmaat avaavat siirtymäajan jälkeen markkinansa lähes täydellisesti EU-tuonnille vastineena kehitysavusta ja pääsystä Euroopan markkinoille.

"Eurooppa pyrkii saamaan mantereen yksinoikeudelliseen käyttöönsä. Se yrittää suojautua, ei vain perinteisiltä kilpailijoiltaan Yhdysvalloilta ja Japanilta, mutta myös 'New kids on the block` -porukalta eli Kiinalta, Intialta ja Brasilialta", Tanoh väittää.

EPA-neuvottelujen aloittamisesta tosin sovittiin jo ennen kuin perushyödykkeiden hintabuumi ja kilpailu Afrikan luonnonvaroista alkoivat vuonna 2002.

Lisää tietoa aiheesta