Uutinen

UNCTAD: Halonen puhui EPA-vapaakauppasopimuksien puolesta

Presidentti Tarja Halonen kehotti YK-kokouksessa Ghanassa kehitysmaita lopettamaan EU:n ajamien EPA-vapaakauppasopimusten kritisoimisen.
Pasi Nokelainen
24.4.2008

ACCRA -- Presidentti Tarja Halonen kehottaa kehitysmaita panemaan toimeen väliaikaiset EPA-sopimukset ja lopettamaan niiden kritisoimisen. Halonen toi kantansa esiin korkean tason puheenvuorossa YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTADin huippukokouksessa Ghanassa.

EPA-sopimukset ovat vapaakauppasopimuksia, joista EU neuvotteli viime vuoden lopussa Afrikan, Karibian sekä Tyynenmeren maiden kanssa. Varsinainen sopimus syntyi vain Karibian maiden kanssa, muiden kanssa EU teki väliaikaisia sopimuksia.

"Euroopan unionin uusista sopimuksista ei ollut muste ehtinyt kuivua, kun sanottiin, etteivät ne olekaan hyviä", Halonen totesi Kepan verkkouutisten haastattelussa Ghanan pääkaupungissa Accrassa.

Kehitysmaat eivät ole tyytyväisiä tapaan, jolla niiden nimet saatiin papereihin. Kaikkein köyhimpiä maita lukuunottamatta kehitysmaita uhattiin tullien nostamisella, jollei sopimuksia syntyisi, todetaan esimerkiksi UNCTADin kokouksen yhteydessä julkaistussa kehitysjärjestö Oxfamin raportissa.

Halonen ei halua ottaa kantaa neuvottelutaktiikkaan, sillä kauppapolitiikka kuuluu EU:ssa komissiolle eikä hän ollut neuvotteluissa mukana millään tavalla.

Halonen on EU:n linjoilla

Kovasta paineesta huolimatta vain puolet yhteensä 75:stä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiosta eli AKT-maista on allekirjoittanut edes väliaikaisen sopimuksen.

Halonen perusteli EPA-sopimusten tarpeellisuutta sillä, ettei AKT-maiden vuosia jatkunut avoin markkinoille pääsy ole johtanut kaupankäynnin lisääntymiseen. Uusissa sopimuksissa pyritään Halosen mukaan kasvattamaan kauppaa ja vahvistamaan Afrikan kansantalouksien kilpailukykyä.

Oxfam kuitenkin varoittaa, että sopimusten hyvä alkuperäistavoite on hävinnyt ja yksistään Afrikka menettää 360 miljoonan dollarin edestä tullituloja ja mahdollisuuden itsenäiseen kauppapolitiikkaan.

UNCTAD mukaan sopimiseen

Presidentti Halosen mukaan kehitysmaiden pitäisi saada tukea sopimusten soveltamiseen.

"Pitäisi olla mahdollisuus saada opastusta, kannustusta ja koulutusta - tietenkin sopimusosapuolten tieten ja sopimusta kunnioittaen", Halonen sanoi.

Hän esitti, että esimerkiksi UNCTAD voisi toimia tarvittavana "sparrauskeskuksena". Hänen mielestään UNCTADin roolin tärkeys korostuu, jos ottaa huomioon, kuinka kauan osa sopijamaista on ollut köyhiä tai hyvin köyhiä.

Halonen on asiassa aavistuksen verran joustavampi kuin EU. Unioni antaisi UNCTADille vain kapean roolin: järjestön toivotaan tarjoavan kehitysmaille tukea alueellisten vapaakauppasopimusten toimeenpanoon, mutta sen ei toivota tutkivan toimeenpanon vaikutuksia köyhyyteen. Yhdysvallat suhtautuu asiaan tiettävästi vielä kielteisemmin.

Huippukokoukseen pääsihteerin kutsusta

Halonen oli ainoa huippukokoukseen osallistunut teollisuusmaan päämies, mikä teki hänestä samalla protokollan perusteella EU:n korkeimman edustajan.

Halonen ei halunnut aluksi vastata kysymykseen siitä, kokeeko kehitysmaamyönteisyydestään tunnettu presidentti olonsa epämukavaksi EU:ssa.

"Sanotaan, että tämä oli tarkkaan harkittua. Tiedetään, että olen täällä yksityisenä henkilönä, tällaisen Etelä-Pohjoinen-dialogin edustajana, mutta toki ymmärrän, että sillä on oma vaikutuksensa. Sitä ei ole suunniteltu EU:n kanssa yhdessä, että olisin tällainen 'sunny side`", Halonen kuitenkin totesi.

Presidentin houkutteli kokoukseen järjestön pääsihteerin Supachai Panitchpakdin henkilökohtainen kutsu. Kutsu oli seurausta siitä, että Halonen kuului järjestön uudistamista pohtineeseen "viisaiden ryhmään" vuosina 2005-2006.

Halonen piti Accran-visiitillään 20.-23. huhtukuuta joka päivä kaksi puhetta. Lisäksi hän tapasi muun muassa YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin ja Brasilian sekä Sierra Leonen presidentit.

Lisää tietoa aiheesta