Uutinen

Unctad: Afrikka-apu täysremonttiin, mallia Marshall-avusta

Ei riitä, että Afrikan kehitysapu tuplataan. Suurin osa avusta olisi jatkossa jaettava poliittisesti riippumattomasti monenkeskisten toimijoiden kautta, suositetaan Unctadin tuoreessa raportissa.
Sanna Jäppinen
28.9.2006

Afrikkaan tarvitaan uudenlaista "apuarkkitehtuuria", todetaan YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö Unctadin raportissa "Economic Development in Africa 2006: Doubling Aid: Making the 'Big Push' Work ". Ei riitä, että avunantajat toteuttavat lupauksensa avun kaksinkertaistamisesta, vaan mallia avun jakamiseen pitäisi ottaa esimerkiksi Euroopan jälleenrakennukseen 1940-1950-luvuilla suunnatusta Marshall-avusta.

Yhdysvaltain myöntämän avun perusajatus oli, että yksittäiset avustukset eivät johda pitkälle, vaan tarvitaan avokätistä ja pitkäaikaista apuohjelmaa, ja maiden on saatava itse suunnitella pitkän tähtäimen jälleenrakennusstrategiansa ilman ulkopuolisen tahon sekaantumista. Apua myönnettiin ennalta tiedossa olevissa erissä, ja kun edistystä mitattiin keskipitkällä aikavälillä, saatettiin sääntöjä ja ehtoja soveltaa joustavasti.

Raportin mukaan nämä periaatteet unohdettiin melko tyystin 1980-luvulle tultaessa, kun kansainvälisten apuohjelmien laajentuminen alkoi. Tosin esimerkiksi EU toteuttaa ideoita omissa alueellisissa hankkeissaan.

Apumarkkinoilla liikaa kilpailua

Tällä hetkellä Afrikan kehitysyhteistyötä leimaa raportin mukaan kaoottisuus, joka johtuu siitä, että toimijoita on aivan liikaa. Unctad suosittaa, että apua keskitettäisiin enemmän jollekin monenkeskiselle toimijalle, kuten YK:lle.

Vaikka avun määrä on viime vuosina kasvanut 1990-luvun loppuvuosista, selittyy se pitkälti velkojen mitätöinnillä ja muutamilla avunantajien lempilapsilla, jotka ovat keränneet ison osan potista, raportissa todetaan. Avun lisääntyminen ei ole vähentänyt jakoperusteiden politisoitumista - esimerkiksi kehitysmaan valmius avata markkinoitaan vaikuttaa huomattavasti avun saantiin.

Unctadin mukaan avun keskittäminen YK:n käsiin vähentäisi tarpeetonta ja kallista kilpailua eri avunantajien välillä ja hallinnointikulut pienenisivät merkittävästi. Samalla pystyttäisiin vähentämään avun jakoa poliittisin perustein.

YK:n roolia parhaana avunjakajana on arvostellut muun muassa tunnettu brittiläinen Overseas Development Institute -asiantuntijaryhmä (ODI). "YK:n on lunastettava oikeutensa entistä suurempaan osuuteen avusta", toteaa ODI:n johtaja Simon Maxwell.

"Monenkeskisen toimijan, kuten YK:n, käyttäminen on hyvä tapa leikata avunantajien määrää ja hallintokuluja. YK:n pitäisi kuitenkin pystyä osoittamaan, että se pystyy toimimaan yhtä hyvin tai paremmin kuin Maailmanpankki, alueelliset kehityspankit ja EU. Vielä ei olla siinä tilanteessa. Odotamme korkean tason paneelin - jota johtavat Norjan, Pakistanin ja Mosambikin pääministerit - kertovan YK:lle ja maailmalle, mitä täsmälleen olisi muutettava", Maxwell sanoo.

Lisää tietoa aiheesta