Uutinen

UM:n uusi Afrikka-ohjelma painottaa ympäristöä ja kansainvälistä yhteistyötä

Ulkoministeriön juuri julkistettu kehityspoliittinen Afrikka-puiteohjelma lisää Suomen yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kehitysyhteistyössä tullaan painottamaan myös entistä enemmän ilmasto- ja ympäristökysymyksiä.
Johanna Latvala
10.7.2009
LASSI PALMUJOKIUlkoministeriön Afrikka-puiteohjelman julkistus (Kuva: Lassi Palmujoki)

Ulkoministeriö julkaisi 9. heinäkuuta niin sanotun Afrikka-puiteohjelman, joka linjaa Afrikan maihin suuntautuvaa kehitysyhteistyötä aikaisempaa tarkemmin.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen totesi ohjelman julkistamistilaisuudessa, että Afrikalla on tärkeimpänä painopistealueena erityisasema Suomen kehitysyhteistyössä. "Kaikki Afrikan maat ovat kehitysmaita ja köyhyys on pahiten koetellut juuri Afrikan maita. Siellä on myös ollut vaikeinta saada aikaan suotuisaa kehitystä."

Yli puolet Suomen kehitysyhteistyövaroista suunnataankin Afrikan maihin. "Tulevaisuudessa kehitysyhteistyömäärärahat Afrikkaan lisääntyvät useilla kymmenillä miljoonilla eurolla vuosittain, mikä on tuntuva määrä. Se tarkoittaa sekä toiminnan laajenemista keskeisten kumppanimaiden kanssa että alueellisen toiminnan lisääntymistä." 

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston osastopäällikön Ritva Koukku-Ronden mukaan Afrikka-puiteohjelmassa onkin paitsi päätetty kehitysyhteistyömäärärahojen suuntaamisesta, myös hahmoteltu laajemmin kehityspolitiikan pääperiaatteita ja niiden toimeenpanoa Afrikan erityisongelmien helpottamiseksi. "Nyt suunniteltu puiteohjelma luo vahvaa pohjaa kehitysyhteistyön ja kehityspolitiikan toteuttamiselle Afrikan alueella", kommentoi Paavo Väyrynen.

Suomen kahdenvälisen yhteistyön pääkumppanuusmaat, Etiopia, Kenia, Mosambik, Sambia ja Tansania,  säilyvät ennallaan jatkossakin. Keniaa lukuun ottamatta sopimukset on tehty, ja rahoitus tulee kasvamaan. Kenian kanssa neuvottelut on siirretty näillä näkymin syksyyn maan korruptio- ja ihmisoikeusongelmien vuoksi.

Mitä uutta puiteohjelma tuo? 

Suurimmat muutokset Suomen kehitysyhteistyössä koskevat temaattisia painopisteitä. "Esimerkiksi vesialan yhteistyö,  kestävä metsätalous ja ylipäätään ympäristökysymykset ovat kasvavia alueita. Se on myös Afrikan maiden oma tahto", totesi Koukku-Ronde.

Merkittävää taloudellista tukea tällä saralla saavat muun muassa energiakumppanuus, meteorologiayhteistyö, itäisen Niilin investointiohjelma, vesi- ja sanitaatio-ohjelma sekä metsä-ilmasto-yhteistyö ja ekosysteemien suojelu.

Selvästi aiempaa enemmän huomiota tulee saamaan Länsi-Afrikka. Siellä Suomen toiminta keskittyy pitkälti konfliktien ehkäisyyn, kriisinhallintaan ja rauhan rakentamiseen muun muassa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen kautta. Toisena painotuksena alueella ovat uuden linjauksen mukaisesti ympäristökysymykset.

Kansainväliset verkostot lisääntyvät

Myös kansainvälinen yhteistyö lisääntyy entisestään. "Olemme käynnistämässä Afrikan unionin kanssa kestävän kehityksen kumppanuutta, jolla pyritään vahvistamaan Afrikan maiden kykyä turvata oman alueensa kestävää kehitystä niin luonnontaloudellisesti, taloudellisesti kuin yhteiskunnallisestikin", kertoo Väyrynen. 

Väyrysen mukaan Suomen aloitteesta ollaan myös käynnistämässä Euroopan unionin ja Yhdysvaltain välille kestävän kehityksen kumppanuutta, jossa on kolme keskeistä teemaa. Ensimmäinen koskee nälänhädän poistamista ja elintarviketuotannon kehittämistä. Toinen liittyy ilmastonmuutokseen ja sen kehitysulottuvuuksiin. Kolmas keskeinen teema on alueellinen integraatio Afrikassa. 

Konkreettisempi hanke on Suomen ja Tansanian yhteistyönä perustettava kestävän kehityksen instituutti Dar-es-Salaamiin. Sen merkitys tulee Väyrysen mukaan ulottumaan koko Afrikan unionin alueelle.

Väyrynen korosti, että puiteohjelmaa rakennettaessa on kuunneltu tarkasti Afrikasta tulleita viestejä.

"Painopistealueemme ovat hyvin tärkeitä juuri Afrikan näkökulmasta. Seuraavaksi täytyy varmistaa, että määrärahat käytetään tuloksellisesti."

Lisää tietoa aiheesta