Uutinen

UM:n mielipidemittaus: Kehitysapua on lisättävä, mutta maltilla

Ulkoministeriön tuore mielipidemittaus kertoo, että valtaosa suomalaista pitää Suomen kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena. Rahoitusta kansalaiset kuitenkin lisäisivät hillitymmin kuin edellisissä mittauksissa.
Sanna Jäppinen
5.7.2005

"Erityisen ilahduttavaa on, että kehitysyhteistyömme uusi painopistealue - ihmisoikeudet, demokratia, tasa-arvo ja hyvä hallinto - on saanut suomalaisilta paljon kannatusta", totesi apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren suomalaisten kehitysapukäsityksiä tarkastelleen mielipidekyselyn julkistustilaisuudessa 6.7.

Tärkeimpänä suomalaiset pitivät avun kohdentamista terveydenhuolto- ja väestöongelmiin. Niiden jälkeen seurasivat opetus, vesihuolto sekä Sundgrenin esille nostama ihmisoikeudet ja demokratia. Tärkeimpinä yksittäisinä kehitysyhteistyön päämäärinä pidettiin hiv/aidsin torjumista sekä köyhyyden vähentämistä.

Suomalaiset kohdentaisivat avun mieluiten Afrikkaan (29 prosenttia), pitkittyneistä kriiseistä kärsiville alueille (18 prosenttia) sekä lähialueille (18 prosenttia). Vain kaksi prosenttia vastanneista kohdistaisi apua mieluiten Aasiaan ja vieläkin harvempi Väli- tai Etelä-Amerikkaan. Kysely tehtiin jo kesäkuun alkupuolella, ennen Afrikan köyhyydelle huomiota keränneitä Live 8 -konsertteja.

Vastaamiseen enemmän miettimisaikaa

Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osalta suomalaiset tuntevat tämänhetkisen tason, eli 0,39 prosenttia bruttokansantulosta, melko hyvin. Kolmannes vastaajista nostaisi Suomen määrärahoja vähintään YK:n suosittamaan 0,7 prosenttiin kansantulosta, ja neljännes piti sopivana tasona puolta prosenttia.

Trendi on selvästi laskenut vuosina 2002 ja 2003 tehdyistä mittauksista, joissa suurempi osa vastaajista antoi tukensa 0,7-tasolle.

"Tämä on aika realistinen tulos. Kehitysapua halutaan lisätä, mutta Suomen todellisuus - työttömyys ja irtisanomiset - tulee vastaan", Sundgren arvioi. Hänen mukaansa vastauksiin saattoi vaikuttaa myös aiemmista kyselyistä poikennut tekotapa. Ennen mittaus on toteutettu niin, että haastattelija kyselee ja täyttää kyselylomakkeen saman tien. Nyt 1 340 suomalaista sai kyselyn suoraan kotiin, ja vastaus- ja pohtimisaikaa oli viikonlopun yli.

"Tämä voi vaikuttaa siihenkin, että en tiedä -vastauksia on aiempaa enemmän. Nyt ihmisten oli helpompi sanoa, jos he eivät oikeasti tienneet asiasta", Sundgren arveli.

Kansalaisjärjestöjen työstä ei kyselty

Suuri osa Suomen kehitysyhteistyöstä tehdään kansalaisjärjestöjen kautta. Mielipidekyselyssä tämä osa-alue oli kuitenkin jätetty huomiotta. Esimerkiksi tehokkainta kehitysavun muotoa kysyttäessä vaihtoehtoina olivat vain virallinen kahdenvälinen apu sekä monenkeskinen apu, ei lainkaan kansalaisjärjestöjen toiminta.

"Nyt keskityttiin vain ministeriön sisäiseen työhön, eikä kansalaisjärjestöjen työtä otettu huomioon. Mutta jatkossa se on huomioitava", Sundgren totesi.

Järjestöjen merkitys tuli kuitenkin esiin, kun kysyttiin, miten yksityishenkilö voi tehokkaimmin auttaa kehitysmaita. Tärkeimpänä keinona suomalaiset pitävät verojen maksua, mutta korkealle sijoittuvat myös hyväntekeväisyyskeräykset sekä mukana olo kehitysmaiden hyväksi toimivissa organisaatioissa.

Uutena kysymyksenä mittauksessa oli kehitys- ja kauppapolitiikan välinen suhde. Siinä suomalaiset ovat melko lailla samoilla linjoilla viime vuonna julkaistun hallituksen kehityspoliittisen ohjelman kanssa: johdonmukaisuutta kaivataan. Puolet vastaajista toivoi politiikan lohkojen välille vähintäänkin sopusointua, viidennes suorastaan kehitysyhteistyötä tukevaa kauppapolitiikkaa. Vain 14 prosenttia ilmoitti, että kauppaa ja kehitystä ei pidä sekoittaa keskenään. Asian monimutkaisuutta kuvastanee se, ettei 30 prosenttia vastaajista osannut määritellä kantaansa.

YK:n vuosituhattavoitteita suomalaiset eivät kyselyn perusteella juuri tunne. Parhaiten tavoitteista olivat selvillä sellaiset vastaajat, joilla oli kontakteja kehitysmaihin tai jotka olivat käyneet kehitysmaissa.

Silmiinpistävää oli nuorten vastaajien kriittinen suhtautuminen moniin kysymyksiin, muun muassa kehitysyhteistyövarojen lisäämiseen. "Kansainvälisyyskasvatusta on selvästi tehtävä lisää", Sundgren arvioi tulosten perusteella.