Uutinen

UM myöntää tuonnin merkityksen kehityspolitiikassa

Ministeri Väyrynen arvioi, että tuontipolitiikka on jäänyt vähiin viime vuosien kehityspoliittisessa keskustelussa. Nyt UM aikoo edistää kehitysmaatuontia esimerkiksi vaikuttamalla tuonnin esteisiin.
Eeva Eronen
9.9.2008

Ulkoministeriön syyskuun 9. päivänä julkistamat uudet linjaukset palauttavat kaupan selkeämmäksi osaksi Suomen kehityspolitiikkaa. Kauppapoliittiset kysymykset ovat saaneet varsin vähän huomiota Paavo Väyrysen ministerikaudella.

Nyt julkaistut linjaukset vetävät suuntaviivat Suomen tuontipolitiikalle ja kauppaa tukevalle kehitysyhteistyölle. Kaupankäynnin huomioiminen on vuoden 2007 loppupuolella valmistuneen Suomen uuden kehityspoliittisen ohjelman mukaista. Ohjelmassa peräänkuulutetaan niin sanottua johdonmukaisuutta, millä tarkoitetaan, että kehitysmaiden tarpeet on huomioitava kaikessa politiikassa eikä vain kehitysyhteistyössä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyrysen mukaan nyt julkistetut linjaukset perustuvat siihen, että köyhyyttä on onnistuttu vähentämään tehokkaimmin niissä maissa, joiden talous on saatu raksuttamaan eteen päin.

"Tämä taas on ollut mahdollista niissä maissa, jotka ovat avanneet rajojaan ja osallistuneet maailmankauppaan. Nämä maat ovat talouskasvun ansiosta kyenneet nostamaan ihmisiä köyhyydestä ja toisaalta valtiovalta on saanut voimavaroja köyhyyttä vähentävien ohjelmien rahoittamiseen", Väyrynen kuvasi Katajanokalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Väyrysen perustelu ei mennyt kritiikittä läpi. Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen muistutti, ettei kaikki talouskasvu tarkoita köyhyyden vähenemistä ja että ministeriön pitää ottaa se huomioon.

Tuonti mukaan linjauksiin

Tuontipoliittisen linjauksen ensisijainen tarkoitus on edistää Suomen etuja, mutta ulkoministeriö tahtoo nyt huomioida myös kaupan merkityksen köyhyyden poistamisessa. Ministeri Väyrynen myönsi, että tuontipolitiikka on jäänyt viime vuosina kauppa- ja kehityspoliittisissa keskusteluissa sivuun.

Ministeriö aikoo helpottaa kehitysmaatuotteiden pääsyä Suomen markkinoille esimerkiksi vaikuttamalla tuonnin esteisiin. Kehitysmaiden tuotteita koskevat tullit ovat jo nyt hyvin alhaisia, ja käytännössä esteet tarkoittavat muun muassa erilaisia turvallisuusstandardeja.

Kepan kauppapoliittinen sihteeri Tytti Nahi on tyytyväinen siihen, että tuontipolitiikka ja erityisesti tuonti kehitysmaista on viimein saanut ministeriöltä huomiota.

"On myös hienoa, että tuontipoliittisessa linjauksessa Suomi ottaa aktiivisen otteen EU:n kauppapolitiikan ohjailemista eikä vain piiloudu komission selän taa. Komissio neuvottelee kauppapolitiikasta jäsenmailta saamiensa ohjeistusten mukaan", Nahi kommentoi.

Tukea tuotantoon ja kaupankäyntiin

Kauppaa tukevassa kehitysavussa eli niin sanotussa Aid for Trade -strategiaa koskevassa suunnitelmassa vuosiksi 2008-2011 taas ei ole mitään uutta. Sillä tarkoitetaan etenkin elinkeinoelämän ja yrittäjyyden tukemista kehitysmaissa.

Suomi keskittyy Väyrysen kaudella muutenkin painottuneille alueille eli maa- ja metsätalouden kehittämiseen sekä kestävän energiatuotannon tukemiseen. Uusi linjaus ei tarkoita uusia määrärahoja vaan se ohjaa kehitysyhteistyörahojen käyttöä.

Ministerin mukaan kehitysmaiden kaupankäyntikykyä aiotaan nyt tukea myös vahvistamalla niiden neuvottelukykyä kansainvälisissä neuvottelupöydissä. Kehitysmaissa on yleensä varsin vähän kansainvälisen kaupan asiantuntijoita teollisuusmaihin verrattuna ja ne ovat siksikin usein altavastaajan asemassa kansainvälisen kaupan neuvotteluareenoilla, esimerkiksi Maailmankauppajärjestö WTO:ssa.

Väyrynen toi esille useaan otteeseen, ettei kehitysmaakaupassa ole enää kyse vain kehitysmaiden suhteista teollisuusmaiden kanssa, sillä niiden keskenään käymä kauppa nousee koko ajan merkityksellisemmäksi.

Kansalaisjärjestöt, esimerkiksi Reilun Kaupan edistämisyhdistys, kiittelivät ministeriä kaupan nostamisesta kehityksen keskiöön.

"Meidän näkemyksemme mukaan se on pitkäjänteinen tapa tukea kehitysmaita ja nostaa niitä äärimmäisestä köyhyydestä", Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuulia Syvänen arvioi.

 

Tietokulma

  • Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö eli Aid for Trade -ohjelma sai alkunsa vuonna 2005 Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. EU:n yhteinen Aid for Trade -strategia hyväksyttiin lokakuussa 2007 Suomen aloitteesta.
  • Nyt julkaistu "Kauppaa tukeva kehitysyhteistyö - Suomen toimintasuunnitelma 2008-2011" on Suomen ohjelma EU:n yhteisen politiikan toimeenpanemiseksi.
  • Suomen tuontipolitiikkaa ja erityisesti kehitysmaatuonnin helpottamista koskevat tavoitteet on kirjattu Suomen kehityspoliittiseen ohjelmaan ja vuonna 2005 ilmestyneeseen kauppapoliittiseen ohjelmaan.
  • Kehitysmaatuontia estävät ministeriön mukaan esimerkiksi heikko tarjonta, viennin esteet kehitysmaissa, tuojamaan asettamat vaatimukset tuotteille, kontaktien puute ja tietämättömyys kehitysmaiden oloista sekä tuotantokyvystä.

 

Lisää tietoa aiheesta