Uutinen

UM linjaa kevään aikana Suomen Afrikka- ja EU-politiikkaa

Ulkoministeriössä laaditaan kahta kehityspolitiikan kannalta merkittävää ohjenuoraa: Suomen Afrikan-politiikan linjausta sekä kehityspolitiikan vaikuttamiskeinoja ja painopistealueita EU:ssa määrittävää linjausta.
Sanna Jäppinen
2.3.2009

Ulkoministeriössä valmisteilla olevan Afrikka-linjauksen tavoitteena on koota samaan pakettiin ulkoministeriön molempien ministereiden luotsaamat alueet.

"Linjaus pohjustaa Suomen osallistumista EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen päätöksentekoon, hahmottaa taloudellisen yhteistyön mahdollisuuksia ja kiteyttää hallituksen kehityspoliittisen ohjelman toiminnallistamisen Afrikassa", kertoo Afrikan ja Lähi-idän osaston apulaisosastopäällikkö Sirpa Mäenpää.

Mallia otetaan esimerkiksi muissa Pohjoismaissa viime vuosina tehdyistä vastaavista linjauksista, ja tarkoitus on välittää kotimaiselle yleisölle tietoa "toimintaympäristön muutoksesta".

"Tarve linjaukselle syntyi, koska Afrikan tilanne on muuttunut viime vuosina. On kuultu yhä enemmän hyviä uutisia: sotia on saatu loppumaan ja monissa maissa on jatkunut suhteellisen korkea talouskasvu koko 2000-luvun", Mäenpää toteaa.

Terävyyttä EU-vaikuttamiseen

Sirpa Mäenpään mukaan Suomen tulevan Afrikka-linjauksen taustalla on myös Lissabonissa hyväksytty EU:n ja Afrikan yhteisstrategia.

Suomen kannalta yksi keskeisimmistä kehityspoliittisen vaikuttamisen keinoista onkin juuri EU:ssa toimiminen. Siksi vaikuttamisen painopistealueet, keinot ja kanavat on hyvä päivittää muutaman vuoden välein, arvioi lähetystöneuvosto Pirjo Suomela-Chowdhury ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston EU-tiimistä.

Hänen mukaansa työn alla olevassa kehityspoliittisessa EU-vaikuttamislinjauksessa keskitytään sekä sisältöihin että keinoihin. Sisältökysymyksissä on EU-vaikuttamisessakin lähtökohtana kehityspoliittinen ohjelma. EU-kontekstissa korostuvat vaikuttamisen kanavat ja niiden mahdollisimman tehokas käyttö. Asioita käsitellään lukuisissa yhteyksissä, ja vaikuttaminen niin työryhmissä, komiteoissa ja ministerikokouksissa kuin komission ja muiden jäsenmaiden suuntaan on tärkeää.

"Tehokkaan vaikuttamisen kannalta tärkeää on myös asioiden priorisointi. Keskeissä asemassa on kansallinen koordinaatio. EU:ssa esitämme Suomen näkemyksiä", Suomela-Chowdhury sanoo.

Hänen mukaansa yksi tärkeä ulottuvuus linjauksen laatimisessa on myös sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen ja muiden ministeriöiden kuuleminen.

EU-vaikuttamislinjauksen työstäminen aloitettiin juuri sidosryhmien kuulemisella tammikuun lopulla, ja sen jälkeen kerättiin vielä kirjallista palautetta. Nyt linjauksen työstäminen jatkuu, ja prosessin edetessä Suomela-Chowdhury lupailee vielä uutta osallistumismahdollisuutta.

Kansainväliset sitoumukset muistettava

Järjestökentän kommentteja EU-vaikuttamislinjaukseen keräsi Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry.

"Lausunnossa painotettiin erityisesti poliittisen johdonmukaisuuden merkitystä eri ministeriöiden välillä. Tästä Suomella onkin jo näyttöä EU-piireissä", Kehyksen toiminnanjohtaja Rilli Lappalainen sanoo.

Lappalainen totesi järjestöjen lisäksi muistuttaneen Suomen olemassa olevista kansainvälisistä sitoumuksista - ainoa ohjenuora ei siis ole hallituksen kehityspoliittinen ohjelma.

Afrikka-linjausta pohjustaneeseen aivoriiheen helmikuun alkupuolella osallistunut Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi toteaa, että järjestöt haluaisivat kommentoida kevään aikana tarkemmin myös Afrikka-linjausta - vielä ei ministeriöltä ole kuulunut tarkempia tietoja osallistumismahdollisuudesta.

"Koska kehityspoliittinen ohjelma on joiltain osin melko yleinen, uskon että järjestöiltä tulisi tarkentavia ehdotuksia esimerkiksi Afrikan hauraisiin valtioihin, ruokakriisin ehkäisyyn sekä Afrikkaan vaikuttavien politiikanlohkojen johdonmukaisuuteen", Nahi toteaa.

Molempien linjausten arvioidaan valmistuvaan kesään mennessä.