Uutinen

UM: Järjestöjen hanketukeen pientä viilausta, suuri remontti vielä edessä

Hankehallinnoinnin säätiömalli, omavastuuosuuden laskeminen ja uudistuneet hakukaavakkeet nousivat ulkoministeriön kansalaisjärjestöseminaarin keskeisimmiksi teemoiksi.
Pia Laine
7.4.2005

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki vahvisti liki kolmesataa henkeä paikalle vetäneessä tilaisuudessa, ettei kansalaisjärjestöjen hankkeilta odoteta keskittämistä Suomen valtion virallisiin yhteistyömaihin.

"Emme sorsi emmekä suosi järjestöjä maiden perusteella", ministeri vakuutti.

Näillä näkymillä myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyövaroista saama osuus on kasvamassa, vaikkei hallitus pidäkään kiinni omista tavoitteistaan nostaa Suomen tukea 0,7 prosenttiin kansantulosta vuoteen 2010 mennessä.

Uutta on tiedossa myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden omavastuuosuuteen. Omavastuuosuus laskee tämänvuotisessa haussa entisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Puolet omavastuuosuudesta - siis 7,5 prosenttia - on mahdollista kattaa vapaaehtoistyöllä.

Uudistuksen nopea aikataulu huolestuttaa järjestöjä

Ulkoministeriö on uudistamassa myös kansalaisjärjestöjen hanketukihakemuskaavakkeita. Uudet kaavakkeet eivät kuitenkaan ole vielä saatavilla. Tämän kierroksen haussa järjestöt saavat itse valita, käyttävätkö uusia vai vanhoja hakukaavakkeita.

Kaavakkeita uudistanut konsultti Salla Korpela lupaili uusien kaavakkeiden löytyvän ulkoministeriön verkkosivuilta 15.4. sähköisessä muodossa. Painetut hakukaavakkeet ehtinevät valmiiksi toukokuun alkupuolella.

"Paljon parjatussa EU:ssakin haun on oltava auki 90 päivää, ja kaikkien hakuun liittyvien dokumenttien on oltava jaossa haun alkaessa. Tähän periaatteeseen verrattuna nyt esitetty uudistustahti on varsin nopea", kritisoi Saara Lehmuskoski Kehys ry:stä.

Hankeuudistuksesta käydyssä keskustelussa nostettiin esille myös järjestöjen oikeusturva ja se miten vanhoja ja uusia hakukaavakkeita käyttävien järjestöjen yhdenmukainen kohtelu taataan hakuprosessissa.

Ministeriön puolelta vakuutettiin, ettei hankkeen hyväksymiseen vaikuta millään tavalla se, onko hakemuksessa käytetty uutta vai vanhaa hakemusmallia.

Hankehallinnointi säätiölle - kuka antaa palautetta?

Pitkään esillä ollut kysymys järjestöhankkeiden hallinnoinnin osittaisesta ulkoistamisesta sai tilaisuudessa alustavan vastauksen. Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Leo Olasvirta kertoi, että todennäköisesti hankehallintoa hoitamaan perustetaan voittoa tavoittelematon säätiö. Ministeriön sisällä valmisteltu päätös odotti vielä seminaarin aikaan ministerin kantaa.

Ministeriön puolelta korostettiin, että säätiömallissa vain hankkeiden käsittely ulkoistettaisiin säätiön tehtäväksi. Varsinaiset rahoituspäätökset tehtäisiin yhä ministeriössä.

Aiheesta käydyssä keskustelussa nousi esille kysymys säätiömallin demokraattisuudesta sekä järjestöjen osallistumismahdollisuuksista. Säätiölain mukaan säätiön hallituksen valitsee säätiön perustaja, ja sen jälkeen säätiön hallitus itse. Säätiö on siten järjestöön verrattuna epädemokraattinen yhteisö, jota eivät ulkopuoliset tahotkaan pysty säätelemään.

Keskustelussa korostettiin myös palautteen tärkeyttä. Henkilökunnaltaan niukaksi mitoitetulla säätiöllä ei välttämättä ole mahdollisuutta käyttää aikaa palautteen antamiseen.

"Laadun parantamisen tärkeydestä ollaan yhtä mieltä. Mitä parempi palautejärjestelmä järjestöille laaditaan, sen paremmin se vaikuttaa hankkeiden laatuun", totesi Kepan ohjelmajohtaja Maija Seppo.

Lisää tietoa aiheesta