Uutinen

Ulkomaanvelan vaikutuksiin tutustuttiin pelaamalla roolipeliä

Sini Kuvaja
24.5.2000

Huivi päähän, mekko päälle ja hetkessä minusta tulee Olga, köyhä ja velkaantunut maalaisnainen kuvitteellisessa Bukin kylässä. Olgalla ei mene hyvin: halla vei sadon, perhe selvisi hädin tuskin talven yli sukulaisten avun turvin ja verottaja on tulossa. Milläs maksat, kun rahaa ei ole. Ainoa toive on saada myytyä hunajaa ja pyydettyä joesta rapuja. Valitettavasti ostajat käyttävät myyjän epätoivoista tilannetta hyväksi ja kieltäytyvät maksamasta täyttä hintaa.

Tällaisesta asetelmasta alkoi Kylän pitäjät -liveroolipeli yhden pelaajan näkökulmasta. Tavallisesta liveroolipelistä eli larpista peli poikkesi siten, että tavoitteena oli löytää yhtymäkohtia pelin tapahtumien ja köyhien velkaantuneiden maiden todellisuuden välillä. Joitain yhtäläisyyksiä löytyikin.

Verotus ja huijarit

Kun yksittäinen ihminen, tai yhtä lailla valtio, on ahtaalla ja epätietoisuus tulevaisuudesta on suuri, velanotto on helppoa. Pelissä saattoi kokea saman: huoli siitä, miten selviää hengissä valtaa mielen niin täysin, että velan takaisinmaksu tuntuu kaukaiselta asialta.

Pelissä huijarikaupustelija yritti myydä rohtojaan ja muutenkin kerätä rahaa kaikin mahdollisin tavoin ihmisten tietämättömyyttä hyväksi käyttäen. Pelin jälkeen pidetyssä keskustelutilaisuudessa pahasti velkaantuneessa Nicaraguassa asunut Laura Lager kertoi vastaavista, todellisista "helppoheikeistä": "Nicaraguassa perustetaan laittomia apteekkeja, joita kukaan ei valvo. Niissä myydään lääkkeitä, joiden pitäisi olla ilmaisia. Vaikka osa ihmisistä tietääkin, että terveydenhuollon kuuluisi olla ilmaista, he joutuvat kuitenkin käyttämään laittomia apteekkeja, koska muut vaihtoehdot ovat niin kaukana."

Yksi yhtäläisyys pelin ja todellisuuden väillä oli verotus. Pelihahmojen näkökulmasta verot oli maksettava, mutta kyläläiset eivät saaneet mitään vastineeksi. Keskustelutilaisuudessa tuotiin ilmi, että samanlainen tilanne on Latinalaisen Amerikan maissa. Kuntien osuus valtion budjetista on siellä huomattavasti vähemmän kuin teollisuusmaissa. Joskus summaa pienentää entisestään paikallishallinnon ja valtionhallinnon poliittiset ristiriidat. Esimerkiksi Nicaraguassa kunnat saavat tänä vuonna valtion budjetista vaivaiset 0,28 prosenttia.

Kannanotto liveroolipelin muodossa

Liveroolipeli kiinnosti Mahdollisuuksien torin yleisöä, mutta vain harva uskaltautui mukaan tai edes viereen seuraamaan pelin kulkua. Mitään pikaratkaisua köyhyysloukusta pääsemiseen ei neljässä tunnissa löydetty. Sen sijaan osallistujat saivat uuden näkökulman köyhyyteen. Pelaajat kokivat pelin mielenkiintoiseksi ja antoisaksi, ja olisivat mielellään jatkaneet sitä pidempäänkin.

Ina Juva harrastaa liveroolipelejä, ja myös Jubilee-kampanja oli hänelle ennestään tuttu. Niinpä näiden kahden yhdistelmä kiinnosti: "Koen että minulla on vastuu osoittaa mielipiteeni maailman tapahtumista. Nyt oli mahdollisuus yhdistää kannanotto ja harrastus." Ina Juvan roolihahmo oli kylän ulkopuolinen hyväntekijä, joka valisti kyläläisiä velkasopimusten huonoista puolista. "Hahmon pelaaminen muistutti siitä, kuinka typeriä ja näköalattomia auttajajärjestöt voivat olla. Hahmo oli kyllä kovasti auttamassa ja kiltojen sopimuksia vastustamassa, mutta hän ei antanut kyläläisille mitään vaihtoehtoja. Sen sijaan hän olisi voinut vaikka yrittää vaikuttaa sopimusten sisältöön."