Uutinen

Ugandan maaseudun naisille pienlainoja EU-rahalla

Mikroluottohanke Ugandassa on menestynyt EU-rahoituksen turvin joistakin hankaluuksista huolimatta.
Sini Kuvaja
15.3.2005

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö on suomalainen pioneeri EU-kehitysyhteistyörahojen hakemisessa. Järjestö haki ja sai yhteisrahoituslinjalta rahoitusta heti Suomen liityttyä EU:hun.

"Säätiö on päättänyt hakea EU-rahaa tavoitteenaan, että koko ajan olisi EU-rahoitteinen hanke käynnissä", kertoo hankekoordinaattori Susanna Tan.

EU-rahoituksen haku vie enemmän aikaa kuin ulkoministeriön hanketuen haku, koska EU-kaavakkeet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja sisältävät enemmän kysymyksiä.

"Hankkeen suunnitteluun menee yhden ihmisen työpanos kolmen kuukauden ajan", Tan arvioi.

EU:ssa hakuprosessi voi olla hyvin pitkä. Solidaarisuussäätiö lähetti tuoreimman hakemuksensa viime kesänä.

"Odotamme päätöstä tänä vuonna, jotta hanke voisi alkaa vuoden 2006 alusta. Reilu vuosi on varattava aikaa hakuun. Usein kun hanke päästään aloittamaan, suunnitelmia on tarkistettava, sillä ulkoiset olosuhteet ovat voineet muuttua”, Tan muistuttaa.

Perheiden elintaso noussut

Tällä hetkellä EU-rahalla pyöritetään naisten luottorahastoa luoteisessa Ugandassa.

"Hanke on tehty eri tavalla kuin mikroluottohankkeet yleensä, sillä se on suunnattu maaseudulla asuville köyhille naisille. Heille ei tähän mennessä ole juuri ollut lainoja tarjolla. Maanviljelyssä laina-ajan on oltava huomattavasti pidempi kuin kauppaa käytäessä", Tan kertoo.

Kuva: Hasaf ja Sara (Kuvaaja: Susanna Tan

Hasaf ja Sara kuuluvat Karemidde-naisryhmään. Naiset kertovat, että ryhmässä on hyvä yhteishenki ja useat naiset ovat saaneet ryhmän jäsenistä uusia ystäviä.

Projekti on onnistunut hyvin tavoitteessaan parantaa perheiden elintasoa. Ennen lainan saamista naiset saavat koulutusta muun muassa ravitsemuksesta, terveydestä ja koulunkäynnin tärkeydestä.

"Lainarahaa käytetään yleensä eläinten hankkimiseen tai maanviljelyyn. On esimerkiksi perustettu kanala tai kasvatettu vaniljaa. Olemme tutkineet miten naiset ovat käyttäneet tienaamansa rahan. Entistä useammat lapsista käyvät koulua, perhe syö aiempaa tiheämmin lihaa ja on rakennettu vessoja", Tan kuvaa.

Lainat myönnetään naisryhmille, jotka jakavat lainan keskenään. Kun laina on maksettu, ryhmä voi hakea lisää luottoa. Lainoja on maksettu hyvin takaisin, vain 6 ryhmällä 38:sta maksu on viivästynyt. Tämä vuosi on hankkeen viimeinen vuosi. Ensi vuodesta alkaen lainarahasto jatkaa toimintaansa siten, että lainoista kerättävillä koroilla maksetaan rahastossa työskentelevien palkat.

Hankkeessa on ollut omat haasteensa. Mikroluotto on ollut uusi alue sekä solidaarisuussäätiölle että sen kumppanille.

"Olemme joutuneet pohtimaan, kuinka ihmisille kerrotaan mikä on laina ja miten säästetään. Säännöt täytyy kirjata selkeästi. Naisryhmille onkin tehty ohjekirjat", Tan sanoo.

Lähetystö hukkasi raportin

Osa haasteista liittyy EU:n muutoksiin. "Lähetin lokakuussa raportin ja pyysin seuraavaa rahoituserää, emmekä ole vielä saaneet sitä”, Tan kertoo.

EU-hallinto on hajautettu lähetystöihin, mutta lähetystöissä ei ole ollut resursseja ottaa vastaan satoja raportteja. Kampalan delegaatio hukkasi solidaarisuussäätiön raportin. Monet järjestöt ovat joutuneet ottamaan lainarahaa hankkeitaan varten, koska EU:n maksut ovat viivästyneet.

"Ongelmia on ollut aikaisemminkin, mutta nyt ne ovat olleet erityisen vaikeita. Tilanteen on pakko muuttua jossain vaiheessa", Tan toivoo.

Vaikeuksista huolimatta Tan haluaa kannustaa järjestöjä hakemaan EU:lta rahoitusta. "Kehyksellä on hyvät koulutukset ja hankehautomot, joihin on erittäin suositeltavaa osallistua. EU:n yhteisrahoituslinja on todella käyttökelpoinen."