Brenda Namaganda tutustui Suomessa syyssateiden ohella erilaiseen yhteiskuntaan. "Ugandalaiset eivät ole tottuneet lukemaan, vaan kuuntelemaan radiota", toteaa kotimaassaan suhteellisen tunnettu toimittaja.
Kuva:
Johanna Latvala
Uutinen

Ugandalaisella naistoimittajalla monipuoliset tuliaiset Suomesta

Miten onnistuu ugandalaiselta toimittajalta juttujen tekeminen suomalaiselle yleisölle? Varsin hyvin, mikäli asiaa kysytään Brenda Namagandalta. Hän vietti kuukauden Turussa.
Johanna Latvala
13.9.2011

Brenda Namaganda tuli Suomeen Etelän vapaaehtoisohjelman Etvon kautta. Ohjelma tunnetaan parhaiten siitä, että sen kautta 20-30 suomalaista lähtee vuosittain vapaaehtoiseksi Kepan jäsenjärjestöjen kumppanijärjestöihin.

Liikenne kulkee myös toiseen suuntaan. Esimerkiksi kuluvana vuonna kolme Etelän vapaaehtoista paikallisista kumppanijärjestöistä on työskennellyt Suomessa.

Namagandan vierailun tavoitteena on paitsi saada uusia taitoja toimittajana ja kertoa Ugandan tilanteesta, myös luoda suhteita suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Hän työskentelee Uganda Media Women Associationin perustamassa yhteisöradio Mama FM:ssä.

Radio on Etnian ja turkulaisen Radio Robin Hoodin yhteistyökumppani. Aloite Namagandan vierailuun tuli Etnialta.

"Mielestämme oli ehdottoman tärkeää, että ihmiset pääsisivät vastavuoroisesti myös tänne katsomaan, mitä me teemme, kun olemme itsekin vierailleet siellä", kertoo Pirjo Nieminen Etniasta.

Ugandalaiset tekivät päätöksen siitä, kuka aseman toimittajista hakisi Suomeen vapaaehtoistöihin, ja päätyivät 24-vuotiaaseen Brendaan.

Juttumatkat maksettava omasta pussista

Ugandan pääkaupungissa Kampalassa toimiva Mama FM on Afrikan ensimmäinen naisten radio. Naistoimittajien perustama asema nostaa esiin erityisesti naisten elämään liittyviä asioita, ongelmia ja oikeuksia. Suurin osa aseman työntekijöistä on naisia, ja asema myös kouluttaa naisopiskelijoita käytännön radiotyöhön.

Asema toimii ulkoisen rahoituksen varassa, lähinnä Solidaarisuuden ja erään norjalaisen radioaseman tukemana. Lisäksi se saa jonkin verran mainostuloja. Rahan puute kuitenkin hankaloittaa toimittajien työtä.

"Tietokoneita ei ole tarpeeksi, joten joudumme odottamaan vuoroamme, vaikka kyse olisi kiireisestä uutisesta. Muistakin laitteista, kuten nauhureista, on pulaa. Joudumme myös kulkemaan juttukeikoilla hitailla julkisilla kulkuneuvoilla, ja kaiken lisäksi maksamaan itse matkamme, mihin menee huomattava osa palkasta", kertoo Namaganda.

Lisähaastetta ugandalaisille toimittajille tuo se, että median vapautta rajoitetaan. "Hallitusta ja presidenttiä ei saa kritisoida."

Suomesta uusia näkökulmia ja taitoja

Brenda Namaganda kertoo vahvistaneensa Suomessa ammattitaitoaan toimittajana ja oppineensa tulemaan toimeen uusien ihmisten kanssa.

"Seuraamalla, kuinka Etnia tekee työtään, olen saanut uudenlaisia näkökulmia asioihin. Myös vilkkaat keskustelut naisasioista ovat laajentaneet ymmärrystäni. Suomalaiset tuntuvat rakastavan naisten oikeuksien edistämistä!"

"Taitoni ovat kehittyneet myös kirjoittavana toimittajana kirjoitettuani artikkeleita Etnian lehteen."

Suomalaisten lehtijuttujen pituus oli hänelle yllätys. "Ugandalaiset eivät ole tottuneet lukemaan, vaan kuuntelemaan radiota. Meillä sanotaankin, että jos afrikkalaisilta haluaa salata jotakin, se kannattaa kirjoittaa", hän hymyilee.

Radio onkin tärkein tiedonsaantikanava niin Ugandassa kuin Afrikassa ylipäätään ja pieniä radiokanavia on loputtomasti.

"Olen tutustunut Suomessa sellaisiin radiotyön tekniikoihin, joita ei käytetä maassani. Meillä ei esimerkiksi juurikaan nauhoiteta ohjelmia etukäteen, vaan suositaan suoria lähetyksiä. Niinpä toimittajien täytyy olla paikalla esimerkiksi yölähetyksissä, mikä on vähän hankalaa."

Henkilökohtaiset suhteet vahvistavat yhteistyötä

Brenda Namaganda uskoo, että suhteet Etniaan paranevat entisestään vaihdon myötä. "Olemme varmasti jatkossa vielä enemmän tekemisissä. Nyt on helpompi jakaa ajatuksia ja ideoita, kun molemmat osapuolet tietävät paremmin, mitä toisessa päässä tehdään. Ja tietenkin yhteydenpito on erilaista, kun tunnemme henkilökohtaisesti."

Etnian Pirjo Niemisen mukaan Etvo-vaihto vahvistaa järjestön suhteita ugandalaiseen kumppaniin.

"Olemme oppineet enemmän Mama FM:stä, sen työntekijöistä ja heidän työskentelyolosuhteistaan ja mielestäni ymmärrämme nyt paremmin, mitä siellä tarvitaan. Se, mikä suomalaisten mielestä on tärkeää, ei välttämättä olekaan vastaanottajille ensisijaista. Olemme myös saaneet sellaisia ajankohtaisia uutisia Itä-Afrikasta, joista emme luultavasti muuten olisi kuulleet", kertoo Nieminen.

Uusiakin yhteistyökumppaneita saattaa vaihdosta poikia. Namagandan ohjelmaan kuuluvat tapaamiset ainakin Solidaarisuuden, Amnestyn ja Kepan edustajien kanssa sekä vierailut Radio Rodin Hoodin lisäksi Helsingin lähiradiossa ja Tampereen yliopiston Radio Moreenissa.

Faktaruutu: Etelän vapaaehtoisia Etvon kautta Suomeen

  • Kepan jäsenjärjestöt ovat voineet viime vuosina hakea vapaaehtoista Suomeen Etelän kumppanijärjestöstään.
  • Vapaaehtoiseksi on valittu 1-2 henkilöä työskentelemään Suomessa 1-3 kuukauden ajan.
  • Vapaaehtoistyön tarkoituksena on edistää järjestöjen yhteistyötä, vastavuoroista oppimista ja vahvistaa järjestöjen kumppanuutta.
  • Vapaaehtoiselle ei makseta palkkaa, mutta Kepa on maksanut Etelän vapaaehtoisen matkat, kohtuuhintaisen majoituksen, vakuutuksen sekä kotimaan päivärahan.