Uutinen

Työ on lasten arkea Libanonissa

Köyhyys ei pääse katkeamaan, kun lapsi päätyy töihin koulun sijaan. Libanonin lapsista noin 100 000 tekee töitä.
Mona Alami
11.3.2008

IPS -- Kymmenvuotias beirutilaispoika Walid on ikäisekseen pienikokoinen, mutta silti hän tekee kymmentuntisia työpäiviä maalarina 4,6 euron päiväpalkalla.

Samanlaisia pölyn ja maalin tahrimia pikkupoikia löytyy paljon Beirutin köyhistä osista, ja lasten työnteko on yleistä myös muualla maassa. Neljän miljoonan asukkaan Libanonissa arvioidaan olevan 100 000 lapsityöläistä.

Osa lapsista pyörii kerjäämässä kaupungin kaduilla päivin ja öin. Palkkatyössä olevat raahaavat raskaita taakkoja ja saavat kovaa kohtelua työnantajiltaan.

Maailman työjärjestö ILO arvioi, että Beirutin lapsista ja nuorista kahdeksan prosenttia tekee työtä, mutta osuus kohoaa Pohjois-Libanonissa 35 prosenttiin.

Lapsityöläisiä lyödään

Sabran pakolaisleirissä asuva Walidin palestiinalainen ystävä Mahmoud, 14, kerää työkseen metallijätettä. Mahmoud on tehnyt työtä kaksi vuotta 33 euron viikkopalkalla. Väkivallalta hän on säästynyt.

Walidin kohtalo on kovempi. "Työnantaja lyö minua kepillä tai läpsii aina, kun teen virheen tai olen liian hidas", poika kertoo. Hänen on kuitenkin pakko hankkia tuloja, koska perheen isä on vuoteen oma.

"Vaikka Libanon on ratifioinut ILOn lapsityövoiman käytön kieltävän sopimuksen, lapset joutuvat pakkotyön, laittoman ihmiskaupan, seksuaalisen hyväksikäytön ja vaarallisten työolojen uhreiksi", ILOn edustaja Nabil Watfa sanoo.

Libanonissa on tavallista, että perheet myyvät lapsiaan, varsinkin tyttöjä, könttäsummasta toisen palvelukseen. Monen kotiapulaisen asema lähentelee orjuutta.

Libanon elää poliittisesti levotonta ja taloudellisesti vaikeaa aikaa, joten työnantajat säästävät kuluissa pestaamalla alaikäisiä.

Koska köyhyys pakottaa monet teini-ikäiset työhön, ILO yrittää kohentaa heidän työolojaan, Watfa sanoo. "Teemme tarkastuksia tehtaisiin ja koetamme valistaa vanhempia lapsityön vaaroista", hän jatkaa.

Koulunkäynti unohtuu

Lasten ja nuorten työntekoa lisää se, että monelta jää koulu kesken.

"Lähdin koulusta kaksi vuotta sitten. En kaipaa sinne, koska sain jatkuvasti selkääni. Näin on parempi", sanoo Walid työmaallaan jätekasojen ympäröimällä Ard Jalloulin teollisuusalueella.

Hän myöntää, että lukutaito jäi oppimatta parin kouluvuoden aikana.

Ennen Israelin ja islamilaisen Hizbollahin sotaa kesällä 2006 kolmannes Libanonin lapsista keskeytti koulunkäynnin 13-15-vuotiaana, YK:n lastenrahaston Unicefin edustaja Leila Dirani kertoo.

Hän muistuttaa tilastojen epäluotettavuudesta ja lisää, että sodan jälkeen koulupudokkaiden määrä on kasvanut rajusti.

Tilastoja sotkee myös se, että osa vanhemmista ottaa lapset pois koulusta maatalouden sadonkorjuun aikaan. Koulujen surkea kuntokin vaikuttaa.

"Jotkut luokat eivät ole isoa komeroa suurempia, eikä niissä ole talvella lämmitystä. Monilta kouluilta puuttuvat myös pihamaa, käymälät ja juokseva vesi", Dirani jatkaa.

Riad, 13, lopetti koulunsa, koska hänellä ei ollut varaa oppikirjoihin, mutta hän toivoo voivansa palata opintielle. "Koulu tarjoaisi valoisamman tulevaisuuden kuin voin ikinä saavuttaa täällä", Ard Jalloulissa työskentelevä poika tuumii.