Yritysten yhteiskuntavastuu on tilastollisesti suurinta silloin, kun yritys on ollut vastuuton.
Kuva:
Sergej Khakimullin
Shutterstock
Uutinen

Tutkimus: Yritykset tekevät hyvää nollatakseen tekemänsä pahat

Yritysten yhteiskuntavastuu kasvaa sitä mukaa, kun vastuuttomuuskin, selviää tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta. Yritykset näyttävät kompensoivan imagohaittoja hyvin teoin mieluummin kuin muuttavan "pahoja" toimintatapojaan.
Esa Salminen
11.8.2011

Kun yritykset ovat tehneet jotain pahaa, niillä on taipumus tehdä jotain hyvää ikään kuin korvaukseksi asiakkaiden mielikuville. Näin erityisesti, jos yritys toimii sellaisella alueella, jota kansalaiset ja media seuraavat.

Tähän hieman raadolliseen johtopäätökseen päätyi Yhdysvaltain taloustieteen tutkimuslaitos NBER (National Bureau of Economic Research) tutkittuaan aineistoa yli 3000 yhdysvaltalaisesta pörssiyrityksestä 15 vuoden ajalta.

On ollut selvää jo jonkin aikaa, tutkijat kirjoittavat, että yrityksille koituu taloudellista vahinkoa, jos ihmiset katsovat niiden toimivan voittojen nimissä epäeettisesti vaikkapa ympäristön, kansanterveyden tai ihmisoikeuksien kustannuksella. Vastaavasti eettisesti toimivat yritykset saavat suurempia voittoja. Mutta aiemmassa tutkimuksessa on kiistelty siitä, mikä on syy ja mikä seuraus: takaavatko suuremmat voitot aikaa myös eettisiin hankkeisiin vai tehdäänkö hankkeita voittojen tähden?

Yhteiskuntavastuu on tärkeässä roolissa monien yritysten strategioissa, mutta ovatko yritykset lähtökohtaisesti siksi eettisempiä? Matthew J. Kotchenin ja Jon Jungbien Moonin tekemän tutkimuksen mukaan eivät, vaan ainakin yhdysvaltalaisyrityksissä on voimakas syy-seuraus -suhde siinä, että jos yritys tekee jotain mikä tekee hallaa sen maineelle, alkaa se kompensoidakseen mainetta tehdä myös yhteiskuntavastuuhankkeita.

Vastuutonta hallintoa ei kompensoida vastuullisella hallinnolla

Varmasti osa yrityksistä välttää imagoriskejä tekemällä vähemmän vastuuttomia asioita, ja joillain on yhteiskuntavastuuhankkeita vaikkeivät ne tekisi vastuuttomuuksia, mutta se ei vaikuta olevan Kotchenin ja Moonin tutkimuksen valossa tilastollisesti kovin merkittävää.

Tutkijoiden mukaan tarkempi tulosten analyysi osoittaa, että epäeettisten toimien kompensointi eettisillä korreloi vieläpä sektorien sisällä: jos yritys toimii vastuuttomasti ympäristö- tai ihmisoikeusasioissa, sen korvaavat toimet keskittyvät samoille sektoreille.

Poikkeuksena tähän periaatteeseen ovat yrityksen hallintokysymykset, kuten korkeat osingot, veroepäselvyydet, läpinäkyvyys tai poliittiset kytkökset. Jos yrityksen imago saa kolhuja tämän tyyppisissä asioissa, on niitä tapana tehdä imagotekoja vastuullisuudella jollain muulla alalla — vaikka ympäristöhankkein tai lahjoituksin paikallisyhteisöille. Vain harvoin yritykset kompensoivat imagohaittoja muuttamalla hallintoaan vastuullisemmaksi.