Hiilivoimala Arizonassa Yhdysvalloissa.
Kuva:
Ralf Broskvar
IStock
Uutinen

Tutkimus: Yhdysvaltojen ja Venäjän luovuttava hiilen käytöstä

Tuoreiden laskelmien mukaan planeetan lämpötilan nousun rajaaminen kahteen asteeseen edellyttää, että hiilivarannoista jätetään käyttämättä 82 prosenttia, maakaasusta puolet ja öljystä kolmannes.
Jukka Aronen
9.1.2015

Jos ilmaston lämpeneminen halutaan rajoittaa kahteen asteeseen, yli kaksi kolmasosaa nykyisistä öljy-, kivihiili- ja maakaasulöydöksistä täytyy jättää maan alle.

Näin varoitti YK:n ympäristöohjelma UNEP viime marraskuussa.

Keskiviikkona Nature-lehdessä julkistettu uusi tutkimus tarkentaa UNEPin viestiä. Tutkijat ovat yrittäneet arvioida, mitkä hiilireservit tarkkaan ottaen olisi jätettävä käyttämättä, jotta maailma ei lämpenisi viidellä asteella, kuten nykyvauhti antaisi olettaa.

"Meillä on nyt konkreettiset laskelmat siitä, mistä maista ja miten paljon hiilireservejä pitää jättää hyödyntämättä, jotta lämpeneminen pysyisi kahden asteen rajoissa", tutkimusta johtanut Christophe McGlade sanoi Guardian-lehdelle.

Laskelmat perustuvat panos-hyöty-malliin, jonka lähtökohtana on ollut, että maaperään kannattaa jättää kaikkein hankalimmin hyödynnettävät varannot, kuten öljyhiekka ja arktisen alueen esiintymät.

Hiilestä jätettävä maahan 82 prosenttia

Synkin kuva maalataan hiilestä, joka on saastuttavin fossiilinen polttoaine. Tutkijoiden mukaan peräti 82 prosenttia nykyisistä hiilivarannoista tulisi jättää käyttämättä. Yhdysvaltojen, Australian ja Venäjän pitäisi pantata yli 90 prosenttia hiilestään. Kiinassa ja Intiassakin maahan olisi jätettävä kaksi kolmasosaa.

Planeetan maakaasubudjetti tuntuisi olevan suhteellisesti suurempi. Siitä huolimatta puolet maakaasustakin olisi jätettävä maan sisälle. Tutkijoiden ehdotuksessa Lähi-idässä ja Venäjällä leikkaukset olisivat suuria, kun taas Yhdysvalloissa ja Euroopassa voitaisiin käyttää 90 prosenttia tai jopa yli sen, jos maakaasulla korvataan hiiltä. Hankalasti hankittavasta liuskekaasusta tutkijat jättäisivät 80 prosenttia polttamatta.

Öljyä laskelmissa kohdellaan armollisimmin. Siitä jätettäisiin kolmannes käyttämättä. Käytännössä määrät olisivat kuitenkin suuria ja vastaisivat pelkästään Lähi-idän osalta koko Saudi-Arabian hallussa olevia reservejä. Kanadan öljyhiekkatuotanto pitäisi ajaa alas vuoteen 2020 mennessä, eikä Arktisella alueella saisi edes aloittaa kaivuutoimintaa.

Öljymaille korvauksia?

Tutkimuksen laatijat kummastelevat yritysten toimintaa.

"Vuonna 2013 fossiilisia polttoaineita tuottavat yritykset käyttivät 670 miljardia dollaria uusien öljy- ja kaasuesiintymien etsintään. Miksi ne tekevät näin, sillä maaperässä on jo nyt enemmän varantoja kuin voimme käyttää?" kysyy tutkimukseen osallistunut Paul Ekins.

Monen rahoitusalan asiantuntijan mukaan fossiiliyritysten riskit ovatkin kasvamassa, jos maailman valtiot pitävät kiinni ilmastolupauksistaan.

Ala on hyvin keskittynyttä. Suurimmat hiilivarannot ovat Anglo Americanin, BHP Billitonin ja Exxaron takana, kun taas eniten öljyä ja maakaasua on Lukoililla, Exxon Mobililla. BP:lla, Gazpromilla ja Chevronilla.

Guardianin haastattelema ilmastoekonomisti Michael Jakob pitää tilannetta ongelmallisena myös valtioiden osalta.

"Jos halutaan, että kehitysmaat pitävät hiilensä maan sisällä, niille pitää tarjota kompensaatiota. En usko, että sauditkaan jättävät öljynsä käyttämättä, elleivät saa siitä jotain korvausta."

"Toisaalta vaikka fossiilisten sijoitusten arvo laskee, muiden kohteiden nousee. Näin käy esimerkiksi aurinkoenergialle, tuulivoimalle ja biomassan tuotannolle."

Kansainvälinen ilmastopaneeli totesi viime vuonna, että energian säästäminen ja sijoitusten suuntaaminen fossiilisista uusiutuviin alentaisi valtioiden oletettua 1,3-3 prosentin vuotuista talouskasvua vain 0,06 prosenttiyksiköllä.