Uutinen

Tutkimus: Viljelysmaan karuus heikentää Afrikan ruokaturvaa

Eteläisessä Afrikassa viljelty maaperä köyhtyy huolestuttavaa tahtia. Nykymenolla maan kantokyky ei riitä ruokkimaan jo nyt ruokapulasta kärsivää ja koko ajan kasvavaa väestöä, todetaan maaperän tilaa arvioivassa tutkimuksessa.
Sanna Jäppinen
31.3.2006

Afrikan nälkäkriisit ja köyhyys ovat pitkälti seurausta maaperän heikosta tilasta, todetaan IFDC:n (International Centre for Soil Fertility and Agricultural Development) raportissa, jossa on tutkittu mantereen maaperän ravinteita ja tuottavuutta vuosina 1980-2004.

"Agricultural Production and Soil Nutrient Mining in Africa" -raportin mukaan Saharan eteläpuolisen Afrikan viljelysmaasta yli 80 prosenttia kärsii huomattavasta ravinteiden puutteesta, BBC kirjoittaa.

Alueen viljelijät ovat perinteisesti keränneet viljelysmaalta muutaman sadon ja siirtyneet sitten uudelle alueelle jättäen vanhan pellon elpymään. Nyt kasvava väestömäärä on johtanut siihen, että samoja viljelysmaita käytetään yhä pidempään, ja maaperän ravinteet kulutetaan loppuun antamatta mitään tilalle, raportissa todetaan.

Heikoimmassa kunnossa maaperä on Guineassa, Kongossa, Angolassa, Ruandassa, Burundissa ja Ugandassa. Tutkijat muistuttavat, että ruokapulan ohella tilanne johtaa ympäristöongelmiin, sillä tuottamattomien peltojen tilalle raivataan yhä enemmän metsää.

Pulaa lannoitteista

Raportin tuloksia käsiteltiin 30. maaliskuuta New Yorkin Rockefeller-säätiössä pidetyssä paneelikeskustelussa, joka oli pohjustusta kesäkuussa Nigeriassa järjestettävälle huippukokoukselle (African Fertilizer Summit).

"Hyödyntämällä tekniikoita, joissa yhdistetään teollisesti valmistettuja ja orgaanisia lannoitteita ja keskittymällä siihen, että lannoitteita käytetään vain tarvittava määrä, voidaan saavuttaa kaksinkertainen hyöty: nostetaan viljelysten tuottavuutta ja elvytetään maaperää ", totesi IFDC:n johtaja Amit Roy Rockefeller-säätiön tiedotteessa.

Raportin mukaan lannoitteiden käyttö on Afrikassa selkeästi vähäisempää kuin muualla. Esteenä on sekä korkea hinta että huono saatavuus.

"Pelkästään Bangladeshissa lannoitteita käytetään enemmän kuin koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa", Roy sanoi IPS:n artikkelissa. "Coca-Colaa löytyy kyllä jokaisesta afrikkalaiskylästä, mutta saadakseen lannoitteita tai siemeniä viljelijät joutuvat monin paikoin kävelemään jopa 30 mailia."

Nigerian presidentti ja Afrikan Nepad-kumppanuusohjelman puheenjohtaja Olusegun Obasanjo totesi paneelissa, että Afrikan täytyy pyrkiä omavaraisuuteen ruokatuotannossa. "Maatalouden täytyy toimia Afrikan kasvun moottorina."

Obasanjon mukaan tarvitaan vuosittain 64 miljardia dollaria (53 miljardia euroa), jotta Afrikan nälkäongelma saadaan puolitettua vuoteen 2015 mennessä YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti.

Hän uskoo tarvittavan summan löytyvän lisäämällä kehitysyhteistyövaroja sekä paikallisia ja ulkomaisia sijoituksia, velkahelpotusten avulla, karsimalla korruptiota sekä edistämällä kauppaa, IPS kirjoittaa.

Lisää tietoa aiheesta