Kuva:
Robert Adrian Hillman
Shutterstock
Uutinen

Tutkimus: Sääennusteilla sairauksia vastaan

Malariaa, dengue-kuumetta, koleraa ja aivokalvontulehdusta voi periaatteessa ennustaa siinä kun säätäkin, selviää tuoreesta Maailman ilmatieteen järjestön ja Maailman terveysjärjestön yhteisestä raportista.
Minna Mayer
18.12.2012

Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja Maailman terveysjärjestö WHO julkaisivat lokakuussa Atlas of Health and Climate –raportin, jossa kartoitetaan sääosaamisen mahdollisuuksia sairauksien hillitsemisessä.

Ainutlaatuisena yhteistyönä meteorologian ja terveysalan asiantuntijoiden välillä syntynyt selvitys avaa useita tapausesimerkkejä, joissa meteorologien ja terveydenhuollon yhteistyöllä on kehitysmaissa kyetty parantamaan esimerkiksi malarian, dengue-kuumeen, koleran ja aivokalvontulehduksen levinneisyystilannetta ja hillitsemään niihin liittyviä riskejä.

Esimerkiksi malarian ennakoinnissa voidaan hyödyntää tehokkaasti suhteellisen helposti kerättäviä perustietoja, kuten lämpötilaa, ilmankosteutta sekä sademääriä. Koleran ehkäisemiseksi taas on laadittu tietokonemalleja, jotka huomioivat muun muassa alueelliset sademäärätiedot ja tulvien todennäköisyydet. Myös dengue-kuumetta voidaan ennakoida tehokkaasti laskemalla riippuvuuksia erilaisten ilmastollisten ja ympäristöllisten muuttujien välillä.

Tiedon avulla viranomaiset voivat rakentaa varoitusjärjestelmiä ja määritellä riskialueet melko tarkasti. Näin voidaan suunnitella toimia, jotka ehkäisevät tai lieventävät epidemioita.

Aivokalvontulehduksen osalta säätietoja on käytetty myös taudin syiden selvittämiseen. On ilmennyt, että taudin esiintyvyys on suurinta kuivina aikoina, jolloin ilmassa on paljon pölyä. Pöly ja kuiva ilma altistavat hengitystiet aivokalvontulehdusta aiheuttavalle meningokokkibakteerille. Ennustamalla säätä ja kuivan kauden tarkkaa alkamisajankohtaa voidaan rokotustoimia kohdentaa tehokkaasti juuri niille alueille, joissa riskit ovat suurimmat.

Säätietojen maailmanlaajuisessa hyödyntämisessä terveystarkoituksiin on toistaiseksi kuitenkin esteenä köyhien maiden yleisesti heikko meteorologinen osaaminen. Useimmat meteorologian laitokset kehitysmaissa joutuvat keräämään tietoja edelleen manuaalisesti, joten tietojen yhdistäminen eri alueiden ja tahojen kesken on hidasta.

Kokeiluluontoisista hankkeista siirtyminen tilanteeseen, jossa terveysriskien hallinta olisi osa meteorologisten laitosten arkipäivää, on vielä pitkä matka.