Uutinen

Tutkimus: Rikkaat maat ovat ympäristöveloissa

Tuore tutkimus todistaa, että rikkaiden valtioiden kehitysmaissa aiheuttamat ympäristövahingot ovat rahallisesti laskettuna suuremmat kuin mitä koko kolmannen maailman yhteenlasketut "perinteiset" velat Pohjoiselle.
Eeva Eronen
23.1.2008

Rikkaat maat ovat Etelälle velkaa ympäristöä raskaasti rasittavien kulutustottumustensa vuoksi, arvioi 22. tammikuuta julkistettu yhdysvaltalaistutkimus. Laskelman mukaan Etelän ekologiset saatavat Pohjoiselta ylittävät niiden rahallisen, 1 800 miljardin miljoonan dollarin velan rikkaille maille.

"Rikkaat maat ovat ainakin jossain määrin kehittyneet köyhien kustannuksella, ja näin ollen ne ovat niille velkaa", arvioi tutkimuksessa mukana ollut ympäristöekonomi, professori Richard Norgaard. "Se on varmaankin yksi syy siihen, että ne ovat köyhiä. Eikä sitä huomaa ilman tällaista laskelmaa", hän jatkaa.

Myös köyhät maat ovat aiheuttaneet haittoja rikkaille. Haitat ovat vain kolmasosan Pohjoisen kehitysmaille  aiheuttamista vahingoista.

Neljän vuosikymmenen luotaus

Berkeleyssä, Kalifornian yliopistossa tehty tutkimus kokoaa yhteen neljä vuosikymmentä 1960-luvun alusta lähtien. Tutkijat selvittivät eri tulotasojen maiden kulutusta niiden omien rajojen sisällä ja muualla maailmassa. Lisäksi tutkimuksessa etsittiin kustannuksia, joita maat ovat aiheuttaneet, mutta joita ei ole sisällytetty tuotteiden hintoihin. Tutkijat käyttivät apunaan Maailmanpankin ja YK:n tietovarantoja.

Laskelmat tehtiin kuuden kulutusmuodon perusteella. Ne olivat kasvihuonekaasujen päästöt, otsonikerroksen kuluttaminen, maanviljelys, metsien hävittäminen, liikakalastus ja mangrove-soiden muuttaminen katkarapuviljelmiksi.

Tutkijoiden mukaan näin laskettu velka on todellisuutta pienempi. "Arvio on varovainen, ja silti luvut ovat niin silmiin pistäviä", sanoo tutkimusta johtanut Thara Srinivasan.

Ilmastonmuutos ei pysähdy rajoille

Esimerkiksi metsien hävittämisen ja tehomaatalouden ympäristötuhot näkyvät pääasiassa maissa, joissa niitä harjoitetaan. Joidenkin kulutusmuotojen vaikutukset taas eivät pysähdy rajoille.

Ilmastonmuutoksen kiihdyttäminen ja vaikutukset otsonikerrokseen näyttivät eroavuuden rikkaiden ja köyhien välillä kaikista selvimmin. Srinivasan mukaan ne kuormittavat köyhiä maita suunnattomasti, vaikka ovatkin pääasiassa muun maailman aikaansaannoksia.

Köyhien maiden kasvihuonekaasut ovat rasittaneet rikkaita maita 740 miljardin dollarin edestä. Samaan aikaan rikkaat maat ovat aiheuttaneet niille 2 300 miljardin vahingot, jotka johtuvat esimerkiksi yhä tavallisemmiksi tulevista tulvista ja kuivuudesta.

Pohjoisen otsonikerroksen kulutus taas näkyy kehitysmaissa esimerkiksi kohoavina terveydenhuoltokustannuksina ihosyövän ja silmäongelmien yleistyessä.

Myös ryöstökalastus ja mangrove-soiden muuttaminen katkarapufarmeiksi rikastuttaa Pohjoista köyhien kustannuksella.

"Köyhiltä, loppuun kulutuilta alueilta tuodut kalat ja äyriäiset päätyvät suurimmaksi osaksi keskituloisten ja rikkaiden maiden kuluttajien lautasille", Srinivasa sanoo.

Haaste ajattelemaan

Norgaard arvioi, että tutkimus saa osakseen paljon kritiikkiä ja herättää keskustelua siitä, voiko koko asiaa edes tutkia. Hän arvelee, että monet vain yrittävät sulkea silmänsä sen tuloksilta.

"Me todella haluamme haastaa ihmiset ajattelemaan tätä. Ja jollei joku usko tuloksiimme, hän voi tehdä saman itse ja paremmin."

Lisää tietoa aiheesta