Uutinen

Tutkimus: Nuorten kehitysmaatuntemus melko hyvä, mielikuvat negatiivisia

Suomalaisnuoret hankkivat tietonsa kehitysmaista pääosin median välityksellä. Kouluissa kehityskasvatus jää yksittäisen opettajan aktiivisuuden varaan.
Sanna Jäppinen
22.9.2006

"Suomalaisnuorten tietotaso kehitysmaista on kohtalaisen hyvä. He tietävät, missä kehitysmaita on ja osaavat nimetä maille tyypillisiä ongelmia", totesi tutkija Samuel Raunio esitellessään 21. syyskuuta Jyväskylän yliopistossa tehtyä "Nuoret, media ja kehitysmaat" -tutkimusta.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 13-17-vuotiaita nuoria neljällä paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Tutkimus on tehty yhteistyössä Plan Suomi Säätiön ja ulkoministeriön kanssa.

"Kehitysyhteistyöstä tietämys oli sen sijaan heikompaa", Raunio totesi. Kehitysyhteistyöksi mielletään lähinnä katastrofi- ja hätäapu. Tästä syystä myös tunnetuimmaksi kehitysyhteistyöjärjestöksi nuorten keskuudessa kohosi Punainen Risti.

Tutkimuksessa tuli esille, että nuoret ammentavat kehitysmaatietonsa pääasiassa mediasta.

"Kehitysmaat tulevat mediassakin esille vain journalismin kautta", Raunio muistutti, eli tietoa saavat ne nuoret, jotka muutenkin seuraavat aktiivisesti esimerkiksi sanomalehtiä. Musiikissa, peleissä tai chateissä ei kehitysmaihin juuri viitata.

Koulujen rooli kehityskasvatuksen saralla vaikuttaa tutkimuksen perusteella jäävän lähinnä yksittäisten opettajien aktivisuuden varaan.

Eroon stereotypioista

Vaikka nuorten näkemys kehitysmaista on oikeansuuntainen, ovat mielikuvat pelkästään negatiivisia. Raunion mukaan syynä ovat pitkälti median tarjoamat strereotypiat.

"Nuoret ovat myös itse tietoisia tästä median tarjoamasta liiallisesta negatiivisuudesta", Raunio muistutti.

Kielteisten asioiden korostamisella saattaa olla vaikutusta myös siihen, että uutisten todettiin passivoivan nuoria enemmän kuin aktivoivan aktiiviseen keskusteluun ja toimintaan.

"Kehitysmaatkin olisi osattava myydä nuorille. Journalististen rajojen rikkominen esimerkiksi esitystavan tai muotokielen suhteen on eräs tapa", Raunio esitti. Sisällön suhteen nuorten toiveet kehitysmaauutisoinnille ovat pysyneet samoina jo yli 20 vuotta: enemmän tietoa haluttaisiin kehitysmaiden arjesta, erityisesti nuorten elämästä, sekä kehitysyhteistyön vaikutuksista.

"Pitää myös muistaa, että jos nuoret saadaan mukaan osallistumaan, pitää toiminnalla olla jokin vaikutus", Raunio summasi.

Lisää tietoa aiheesta