Tuulivoimaa Tunisiassa vuonna 2010.
Tunisialaista mallia tuulivoiman käytöstä.
Kuva:
Dana Smillie
World Bank
Uutinen

Tutkimus: Näin maailma voisi käyttää pelkkää uusiutuvaa energiaa vuonna 2050

Kansainvälinen tutkimusryhmä kartoitti 139 valtion tien uusiutuvaan energiaan. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professorin mielestä tutkimus on erinomainen, mutta Suomen osalta hieman pielessä.
Esa Salminen
30.8.2017

Stanfordin yliopiston professori Mark Z. Jacobson julkaisi 26-henkisen tutkimusryhmänsä kanssa viime viikolla tutkimuksen, joka selvittää 139 maan osalta, kuinka ne voisivat kattaa energiantarpeensa sataprosenttisesti aurinko- tuuli ja vesivoimalla vuoteen 2050 mennessä. Fossiiliset polttoaineet ja bioenergia ovat tutkijoiden mukaan liian kalliita ja saastuttavia.

Tutkimus on osa Solutions-hanketta, ja sen tarkoitus on antaa tiekartta sille, miten maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.

Suunnitelman toteuttaminen veisi työt 27,7 miljoonalta ihmiseltä, mutta loisi samalla 52 miljoonaa uutta työpaikkaa, tutkijat laskevat.

Uusiutuviin siirtyminen myös estäisi heidän mukaansa 4,6 miljoonan ihmisen kuoleman vuosittain saasteisiin sekä säästäisi ilmastonmuutoksen kuluja 28,5 miljardia dollaria vuodessa.

Suomi saisi panostaa tuuleen – vai saisiko?

Suomelle tutkimus osoittaa käyttöön lähes 80-prosenttisesti tuulivoimaa, 15-prosenttisesti aurinkovoimaa ja viiden prosentin edestä vesivoimaa. Maailmanlaajuisesti yli puolet energiantarpeesta katettaisiin auringolla.

Myös Suomessa on laskettu, miten voisimme olla täysin uusiutuvien energianlähteiden varassa vuonna 2050. Niissä laskelmissa tuulivoima ei korostu yhtä paljon, Lappeenrannan teknillisen yliopiston aurinkotalousprofessori Christian Breyer kertoo Kepalle.

Hänen mukaansa Suomen malli olisi noin 40-prosenttisesti tuulta, 40-prosenttisesti bioenergiaa, 15-prosenttisesti aurinkovoimaa ja loput viisi prosenttia vesivoimaa.

Hänestä Jacobsonin ja kumppanien tutkimus on erinomainen yhteenveto. Pienen varauman hän antaa sille, että tutkimuksessa tarkastellaan käytettävissä olevia luonnonvaroja vain vuositasolla, ei vuoden kierron mukaan.

”Ei meillä Suomessa esimerkiksi kesällä juuri tuule, mutta toisaalta silloin meillä on melkeinpä loputtomasti aurinkoa”, Breyer sanoo.

Hän on täysin samaa mieltä Stanfordin yliopiston tutkimuksen kanssa siitä, että tulevaisuuden energiasysteemi perustuu uusiutuviin energialähteisiin.

”Kaikki muut vaihtoehdot epäonnistuvat. Ne eivät ole kestäviä, ne rikkovat Pariisin ilmastosopimusta tai ovat liian kalliita.”

Bioenergialle pieni synninpäästö

Breyerin mukaan Suomen osalta on ongelmallista, että Jacobsonin tutkimus sivuuttaa bioenergian täysin. Globaalilla tasolla se on ymmärrettävää, koska biomassaa on rajatusti.

”Emmekä halua hakata sademetsää, ja ruokimme mieluummin ihmisiä kuin tankkaamme citymaastureita biopolttoaineella”, Breyer sanoo.

”Mutta meillä bioenergia on lähinnä metsäteollisuuden sivutuote, joten sitä on joka tapauksessa saatavilla. Sen käyttämättä jättäminen ei olisi fiksua.”

Lappeenrantalaisten mallinnoksessa bionenergian osuus kaikesta energiasta Suomessa vuonna 2050 – noin 40 prosenttia – on maailman suurin, ja siksi stanfordilaisten tulokset juuri Suomen osalta voivat olla eniten pielessä.

”Suomi on suuri maa. Ei ole paljon väkeä, mutta on paljon metsää, joten meillä biomassaa on hyvin saatavilla”, Breyer alleviivaa.

Suomessakin bioenergia on kilpailukykyistä vain, koska metsäteollisuus maksaa leijonanosan sen kustannuksista.

Suomeen mahtuisi 30 000 tuulimyllyä

Kun Breyeriltä kysyy, miten Suomi sitten pääsisi siihen, että vuonna 2050 käyttäisimme vain uusiutuvaa energiaa, hän naurahtaa.

”Poliittista tahtoa tarvitaan, niin kuin aina”, hän sanoo. ”Ongelma on, että Suomessa tuntuu nyt olevan poliittista tahtoa kehittää bioenergiaa, mutta tahtoa ei sitten oikein riitä muuhun.”

Muilla Pohjoismailla on tietoiset strategiat kohti uusiutuvia energianlähteitä. Myös globaali konsensus tuntuu menevän siihen suuntaan: jopa Kiina ja Intiakin rakentavat tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia.

”En näe Suomessa tällaista laajaa keskustelua. Täällä on joitain hyvin erikoisia näkökulmia kalliista ja riskialttiista ydinenergiasta, josta melkein kaikki naapurimaat haluavat luopua.”

Hänestä suomalainen tuulivoimakeskustelu on hyvin alhaisella tasolla. Jos tuulivoimaa pitäisi olla saman verran kuin bioenergiaa, siitä pitäisi puhua vähintään yhtä laajasti.

”Siitä ollaan valovuosien päässä.”

Tulevaisuuden tuulivoiman tarve vaatisi Breyerin mukaan suurin piirtein yhtä monta tuulimyllyä kuin Saksassa on nyt: 30 000. Hänestä se olisi mahdollista. Saksan ja Suomen pinta-alat ovat suurin piirtein samat, ja saksalaisia alueella on 83 miljoonaa.

”Debatti siitä, kuinka kauheita turbiinit ovat suomalaiselle maisemalle, on rehellisesti sanoen liioiteltua.”

Kipuilua voisi hänestä helpottaa, jos ottaisimme mallia Tanskasta ja Saksasta, joissa paikallisten asukkaiden osallistuminen on tehnyt tuulivoimasta dramaattisesti hyväksytympää.

”Kysymys on siitä, kuka hyötyy turbiineista. Saavatko kunnat verotuloja? Hyötyvätkö maanomistajat jotain, tai voisivatko paikalliset ihmiset ryhtyä sijoittajiksi tuulipuistoihin?”

”Kaikki puhuvat sähköautoista, Suomi biopolttoaineista”

Toinen keskustelu, jonka puute Suomessa huolettaa, ovat sähköautot. Breyer arvelee, että tulevaisuuden laiva- ja lentoliikenne käyttää biopolttoaineita, autot luultavasti eivät. Silti juuri biopolttoaineista Suomessa puhutaan. Ranskassa, Saksassa, Kiinassa ja Intiassa kohistaan samaan aikaan sähköautoista.

”Pelkään, että Suomen valtava ICT-potentiaali menee hukkaan, jos sitä ei käytetä tämän alan kasvuyrityksiin. On paljon digipalveluita, joita voitaisiin tarjota sähköiseen liikkumiseen.”

”Korkea teknologia on arvokasta Suomelle vain, jos sitä voidaan viedä useisiin maihin.”

Ne maat, jotka eivät panosta uusiutuviin, häviävät kilpailun ja maksavat energiastaan tulevaisuudessa enemmän. Tällä hetkellä professori Breyerin mukaan viisaammin tekee esimerkiksi Kiina, joka pyrkii globaaliin kilpailukykyyn mahdollisimman halvalla energiantuotannolla.

”Suomi on aina pyrkinyt halpaan energiaan, ja tällä hetkellä halvat ratkaisut ovat uusiutuvia.”