Pakistanilainen Dhay (oik.) perusti mikrolainan avulla vähittäistavarakaupan vuonna 2002.
Kuva:
Caroline Suzman
Maailmanpankki
Uutinen

Tutkimus: Mikrolainoilla ei vaikutusta köyhyyteen tai lasten koulunkäyntiin

Kattavan kehitystaloustieteen tutkimuksen mukaan mikrolainat eivät juuri muuta vastaanottajien elämää, paitsi tarjoamalla lainaa. Tutkijoiden mukaan piensäästäminen, vakuutukset ja joustavammat lainaohjelmat voivat olla parempia vaihtoehtoja.
Esa Salminen
26.1.2015

Eduskuntavaalien lähestyessä Suomessa kuullaan lähes varmasti taas argumentti siitä, että perinteisen kehitysavun sijaan köyhille ihmisille tulisi antaa vaikkapa mikrolainoja, jotta he pääsisivät yrittämään ja nostamaan itsensä köyhyydestä.

Äskettäin American Economic Journal: Applied Economics -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan toiveet mikrolainojen ihmeitä tekevästä vaikutuksesta ovat kuitenkin liioiteltuja.

Mikrolainat voivat lisätä pienyritysten määrää ja piensijoittamista, mutta yleensä pienlainat eivät johda lisääntyneisiin tuloihin, lasten koulutuksen lisääntymiseen tai merkittävään naisten voimaantumiseen, selviää Innovations for Poverty Actionin ja The Abdul Latif Jameel Poverty Action Labin teettämästä tutkimuksesta.

"Tutkimuksissa ei löytynyt selviä todisteita eikä juuri edes epäsuoria todisteita köyhyyden vähenemisestä tai merkittävästä elintason noususta", todetaan tutkimuksen esipuheessa.

Tutkimus koostuu oikeastaan kuudesta erillisestä tutkimuksesta, joissa seurattiin 37 000 ihmistä kuudessa maassa: Bosnia-Hertsegovinassa, Etiopiassa, Intiassa, Marokossa, Meksikossa ja Mongoliassa. Tutkimuksissa verrattiin eri mikrolainaohjelmiin osallistujia sattumanvaraisesti valittuihin verrokkiryhmiin.

Tutkijat Abhijeet Banerjee, Dean Karlan, ja Jonathan Zinman toteavat, että missään tutkituista kuudesta ohjelmasta lainoitus ei näyttänyt muuttavan keskiverto-osallistujan elämää merkittävästi. Mongoliassa kulutus kasvoi, toisaalta Bosniassa se väheni. Etiopiassa mikrolainoilla oli ollut negatiivinen vaikutus ruokaturvaan.

"Ei silti kannata lopettaa"

Ajatushautomo Center for Global Developmentin tutkija Justin Sandefur kehuu tutkimusta siitä, että se on yksi ensimmäisistä kehitystaloustieteen tutkimuksista, jossa yhdistetään useita, korkealaatuisia, kokeellisia tuloksia alan keskeisessä teemassa.

"Vielä on varhaista, mutta lienee reilua sanoa, että tämä tutkimus on merkittävä virstanpylväs kehitystaloustieteen kehittymisessä kokeelliseksi tieteeksi", Sandefur kirjoittaa järjestön blogissa.

Vaikka todistusaineisto on melko synkkää, siitä ei kuitenkaan Sandefurin mukaan tehdä sellaista johtopäätöstä, että kaikki tuki mikrolainoille pitää heti lopettaa. Kaikissa kuudessa tutkimuksessa todettiin, että mikrolainoituksella on suuri positiivinen vaikutus — ehkä oletetusti — siihen, että ohjelmiin osallistujat saavat luottoa.

Tutkimuksissa todettiin, että muut lainoittajat eivät ole jääneet ilman asiakkaita, vaan mikrolainat tarjoavat lainaikkunan nimenomaan niille, jotka eivät muuten saisi lainaa mistään. Lainoilla aloitetaan uusia yrityksiä ja laajennetaan olemassa olevia. Vaikkei tämä tilastollisesti olekaan parantanut elintasoa, tarjoaa mikrolaina kuitenkin ihmisille suurempia vapauksia.

Huippuyliopisto MIT:n taloustieteilijä Esther Duflo, joka oli tekemässä Intian ja Marokon tutkimuksia, on tutkimuksen yhteydessä julkaistussa kommentissaan vähän Sandefuria varovaisempi.

"Nämä lainat auttavat, mutta eivät aiheuta merkittäviä muutoksia ihmisten elämään — ehdottomasti eivät ainakaan siinä määrin, että olisi perusteltua antaa hyväntekeväisyysrahaa perinteisten mikrolainoitusmallien kautta", Duflo sanoo.

"Moderni pienrahoittaminen — säästämis- ja vakuutuspalvelut ja joustavammat luottotuotteet — ovat yleensä tuottaneet suurempia vaikutuksia kuin yksinkertainen mikrolainoitus", lisää Meksikon-tutkimuksen tehnyt taloustieteilijä Dean Karlan Yalen yliopistosta.