Uutinen

Tutkimus: Metsä-Botnian Uruguayn työpaikkojen laatu keskitasoa

Uruguayssa toimintansa aloittaneelle Metsä-Botnian sellutehtaalle työskentelevät arvostavat uutta työtään vahvasti. Tutkijoiden arvio työoloista ja palkkatasosta ei ole yhtä mairitteleva.
Eeva Eronen
29.1.2008
EEVA ERONENwalter
Uruguayn Paperiliiton puheenjohtaja Walter Silva toivoo, että uudet puutyöläiset saadaan mukaan ammattiyhdistystoimintaan.
 

Metsä-Botnian uuden Fray Bentosin sellutehtaan puunhankintaketjun työntekijät paiskovat töitä mielellään. Uruguayn valtionyliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yli kaksi kolmasosaa työntekijöistä pitää työoloja yleisesti hyvinä ja palkkaa riittävänä.

Kiitoksia ei tunnu himmentävän edes se, että yli puolet työntekijöitä pitää työtään fyysisesti raskaana ja lähes yhtä suuri osa kokee työnsä olevan vanhaa raskaampaa.

Tutkijat toppuuttelevat työntekijöiden näkemyksiä - heidän mukaansa työpaikat ovat laadultaan keskinkertaisia. Heitä esimerkiksi epäilyttää, että urakkatöiden huikea määrä yhdistettynä ajoittaiseen työn katkonaisuuteen voi jättää työntekijät varsin niukoille ansioille.

Pääasiassa tutkijat kuitenkin ovat tuloksiin tyytyväisiä, sillä työlainsäädännön noudattaminen ei ole Uruguayssa kovinkaan yleistä. "Paikoin kun voidaan puhua jopa orjatyöstä", Alberto Riella, toinen Suomessa tutkimustuloksia esittelemässä olleista tutkijoista, muistuttaa.

Fray Bentosille taas puurretaan työaikalainsäädännön puitteissa ja esimerkiksi yhdeksän kymmenestä työntekijästä käyttää työnantajan järjestämiä terveyspalveluita.

Uruguayn valtionyliopiston tutkijat selvittivät työoloja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen SASKin pyynnöstä. Tutkimuksessa pureuduttiin sellutehtaalle raakapuuta toimittavan, Metsä-Botnian omistaman metsäyhtiön Forestal Orentalin toimintaan. Yhtiö hankkii lähes 90 prosenttia puustaan aliurakoitsijoilta, mitkä ovat pieniä, vajaan parinkymmenen hengen yrityksiä.

Raskasta työtä, josta maksetaan

Tutkijat kiittelevät, että metsätyö näyttää tarjoavan työntekijöille melko tasaiset ansiot. Työntekijöistä kaksi kolmasosaa oli palkkaansa tyytyväisiä.

Maaseudulla perinteisen karjatalouden työt ovat vähenemässä, minkä lisäksi ne ovat metsätyötä kausiluonteisempia ja heikommin palkattuja. Nytkin lähes puolet työntekijöistä kertoi tienaavansa paremmin kuin aiemmissa työpaikoissaan.

Tutkijoiden mukaan sitä, että työntekijät ovat työhönsä heitä tyytyväisempiä, selittävätkin juuri maaseudun kehnot työmarkkinat.

"Ensinnäkin heillä on nyt töitä. Taloudellisesta kriisistä, jolloin työttömyysaste oli 18 prosenttia, ei ole kauaakaan", Riella selittää. Kun summaan lisätään entistä paremmat palkat ja normien mukaiset työolot, kuvio on selvä, hän arvioi.

Tutkimukseen osallistuneista lähes 70 prosentilla oli takanaan vain peruskoulu tai kesken jäänyt ammattikoulu, mikä selittää myös työn "yliarvostusta". "Puunhankinnassa heikonkin koulutuksen saanut voi tienata", Riella sanoo.

Ammattiliitot kiinnostavat ja epäilyttävät

Uudet puualan ammattilaiset ovat kova haaste Uruguayn ammattiyhdistysliikkeelle. Ay-toiminta ei ole Uruguayssa eikä etenkään maaseudulla kovin tavallista; haastatelluista vain joka kymmenes kuului tai oli kuulunut liittoon puualalla työskennellessään.

Noin 40 prosenttia työläisistä arvioi, että liittyisi liittoon, vaikka sitä pyydettäisiin. Innottomuutta selittää se, että työnantajat ovat perinteisesti painostaneet ay-toiminnassa mukana olleita työntekijöitä ja heitä on jopa vainottu.

Nyt suunta näyttää kuitenkin olevan muuttumassa, sillä yli puolet työntekijöistä kertoi olevansa toiminnasta kiinnostuneita ja lähes kolme neljäsosaa piti ammattiyhdistysliikkeen toimintaa tarpeellisena.

"Se asettaa meille kovan haasteen. Jos saisimme heidät liittymään liittoon, se muuttaisi koko asetelmaa työntekijöiden ja työnantajien välillä, eikä edes pelkästään metsäsektorilla", arvioi tutkijoiden mukana Suomen vierailulla ollut Uruguayn Paperiliiton puheenjohtaja Walter Silva.

Maaseudun murros

Uruguayn maaseudulla eletään nyt murrosvaihetta. Yli 90 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa, ja muuttoliikettä kiihdyttävät valtavat palkkaerot maaseudun ja kaupunkien töiden välillä. Tutkijoiden arvion mukaan metsäsektorin kehitys ja ulkomaisten yhtiöiden mukaantulo on hidastanut maaltapakoa.

"Meidän täytyy nyt seurata, ettei Metsä-Botnia heikennä työoloja tuottavuutta nostaakseen", Riella sanoo. Hän toivoo, että yhtiön palkkataso jouduttaisi muitakin työnantajia nostamaan palkkojaan.

Silva huomauttaa, että toisaalta on vaarana, että paikalliset firmat menettävät työntekijöitään, jos ne eivät pysty kilpailemaan palkoista.

Tutkimus on osa hanketta, jolla suomalainen ammattiyhdistysliike haluaa tukea työntekijöiden järjestäytymistä Uruguayssa. Liitoista mukana ovat Paperiliitto, Puuliitto, Kemianliitto ja Rakennusliitto.

Lisää tietoa aiheesta

  • SASKin tiedote