Uutinen

Tutkimus: Kiina polkee työlakeja Afrikassa

Kiina on Afrikan kolmanneksi tärkein kauppakumppani ja tärkeä avunantaja. Työolot kiinalaisten yrityksissä ovat kuitenkin usein surkeat, hyödyt taloudelle vähäisiä, eivätkä kiinalaiset kaihda asekauppaa konfliktialueille, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Esa Salminen
26.5.2009

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK julkaisi 26. toukokuuta raportin, joka analysoi paljon puhuttua Kiinan Afrikan-toimintaa perin pohjin. Tutkimuksen on toteuttanut Afrikan maiden ammattiyhdistysliikettä lähellä oleva tutkimuslaitosverkosto African Labour Research Network ALRN.

Kiinalaiset ovat käyneet kauppaa Afrikan kansojen kanssa ainakin meidän ajanlaskumme ajoista alkaen. Kylmän sodan aikaan Kiina taisteli vaikutusvallasta Neuvostoliiton ja läntisen blokin kanssa ja tuki Afrikan itsenäisyysliikkeitä. 1980-luvulla suhteet etenivät taloudelliseen yhteistyöhön.

Nyt kun Kiina on noussut köyhästä maasta maailman toiseksi suurimmaksi taloudeksi ja toiseksi suurimmaksi öljyn kuluttajaksi, on Kiinan ja Afrikankin välinen kauppa viisinkertaistunut vuosikymmenen alun jälkeen.

Raportin mukaan suhteet Kiinan ja Afrikan välillä eivät juuri poikkea vanhasta kunnon siirtomaamallista: Kiina ostaa Afrikasta öljyä, mineraaleja, puuta ja muita raaka-aineita, ja myy sinne koneita ja laitteita sekä halpoja kulutustavaroita.

Vaikka yhteistyö Kiinan kanssa tuokin Afrikalle tarpeellista infrastruktuuria, se ei synnytä isäntämaihin juurikaan kestäviä työpaikkoja tai paikallista yritystoimintaa, raportissa todetaan. Kiinalaista työvoimaa käyttämällä ja paikallisia työstandardeja polkemalla kiinalaisyhtiöt ovat päinvastoin useissa tapauksissa vieneet markkinat paikallisilta yhtiöiltä.

"Afrikan hallitusten itsensä pitäisi pystyä laatimaan Kiinan kanssa tehtävälle talousyhteistyölle ehdot, joiden avulla yhteistyö hyödyttäisi selkeästi myös Afrikkaa." tutkijaryhmän namibialainen vetäjä Herbert Jauch huomauttaa SASKin tiedotteessa.

Surkeat olot myyntivalttina

Tutkimuksessa pureudutaan maakohtaisesti Angolaan, Botswanaan, Etelä-Afrikkaan, Ghanaan, Keniaan, Malawiin, Namibiaan, Nigeriaan, Sambiaan ja Zimbabween. Maiden välillä on eroja, mutta myös ikävän paljon yhteistä: kireät työmarkkinasuhteet, työnantajan vihamielinen asenne ammattiliittoja kohtaan, työntekijöiden oikeuksien loukkaukset, huonot työolot, epäreilut käytännöt ja syrjintä toistuvat maasta toiseen.

Kiinalaiset yritykset ovat usein valtionyhtiöitä tai hyvin läheisesti valtioon liitoksissa, ja raportissa todetaankin, että ne voittavat Afrikassa helposti urakkakilpailuja polkemalla minimipalkkoja ja nojaamalla Kiinan Afrikan maille antamaan apuun. Vastaanottajavaltiot eivät taas usein uskalla puuttua kiinalaisyritysten toimintaan siinä pelossa, että se voi vaarantaa maiden väliset suhteet.

Ei pelkkiä pyyhkeitä

Periaatteessa Kiinan ja Afrikan yhteistyöstä hyötyvät kummatkin osapuolet, raportissa muistutetaan.

Afrikka saa investointeja, kauppaa ja apua, ja kasvava kysyntä nostaa Afrikan vientituotteiden hintoja. Kiina ei myöskään vain käytä hyväkseen Afrikkaa, vaan on myös edistänyt alueen sosiaalista kehitystä. Vuoden 2006 loppuun mennessä Kiinan hallitus oli antanut apua yli 800 projektiin Afrikassa lähes 6 miljardin dollarin arvosta, raportissa todetaan.

Ja vaikka kiinalainen muoviromu ja muu halpatuonti China-shopeissa tappaakin afrikkalaisia yrityksiä ja vie työpaikkoja, parantavat halpatuotteet afrikkalaisten ostovoimaa ja kilpailu voi saada paikalliset tuottajat parantamaan tuotteidensa laatua ja tehostamaan toimintaansa.

Hyvä kaveri ei kysele, ei parjaa

Kiina on poliittisissa puheissaan afrikkalaisten johtajien "hyvä kaveri", ja ylpeilee usein sillä, ettei puutu kumppaniensa sisäisiin asioihin. Afrikan hallitukset ovat ottaneet kiinalaiset investoinnit avosylin vastaan ja kiitelleet kiinalaisia siitä että toisin kuin monet länsimaat, rahoituslaitokset ja kehityspankit, Kiina ei vaadi kumppaneiltaan budjettileikkauksia tai yksityistämisohjelmia.

Kiina ei myöskään sido apuaan demokratiaohjelmiin tai ihmisoikeuksiin tai julkisesti puhu pahaa yhteistyökumppaneistaan ja heidän ongelmistaan.

Poliittista ulottuvuutta Kiinan toimiin Afrikassa ei kuitenkaan tarvitse kaukaa hakea: raportin mukaan Kiina esimerkiksi myy Afrikkaan aseita konfliktialueita kaihtamatta ja tukee vaikkapa Zimbabwen itsevaltaista presidenttiä Robert Mugabea.

Lisää tietoa aiheesta