Green Resources -yhtiön omistama Sao Hill Industires -saha Dar es Salaamissa tuottaa muun muassa 50 000 sähkötolppaa vuodessa.
Kuva:
Henna Hakkarainen
Kepa
Uutistausta

Tutkimus: Kehitysyhteistyöllä ei luoda riittävästi työpaikkoja Afrikkaan

Wider-instituutin julkaiseman tutkimuksen mukaan avunantajien pitäisi kiinnittää enemmän huomiota maatalouteen ja paikallisen teollisuuden kehittämiseen.
Jukka Aronen
17.6.2014

Afrikan talous kasvaa kohisten, myös Saharan eteläpuolisissa maissa. Näin meille kerrotaan.

Samaan hengenvetoon lisätään, että Afrikan maat ottavat nyt lisää velkaa ratsastaakseen maailman luonnonvarabuumin aallonharjalla. Ja että velkaantuminen on kestävää, koska velan osuus bruttokansantulosta on pysynyt siedettävänä.

Mutta kriitikot povaavat ongelmia. Ennen kaikkea siksi, että talouskasvu ei paranna työllisyystilannetta.

Näin todetaan myös aiemmin keväällä ilmestyneessä Wider-instituutin julkaisemassa tutkimuksessa "Aid, employment, and poverty reduction in Africa".

Brookings-instituutin John Page ja Afrikan kehityspankissa työskentelevä Abebe Shimeles toteavat tutkimuksessaan, että vaikka afrikkalaisten maiden talous on kasvanut rutkasti vuodesta 1995 lähtien, maat eivät ole kyenneet tekemään rakenteellista muutosta, joka olisi tuonut lisää työpaikkoja korkean tuottavuuden aloille kuten esimerkiksi teollisuuteen.

Talouskasvu ei ole muuttunut "hyviksi" työpaikoiksi, joissa palkka olisi suhteellisen suuri ja työolot hyvät ja jotka työllistäisivät myös nuoria.

Päinvastoin, nopeimmin kasvavilla talouksilla, kuten Etiopialla, Ruandalla, Tansanialla ja Ugandalla, on kaikkein heikoin linkki talouskasvun ja työllisyystilanteen kohentumisen välillä.

Köyhyys vähenee muualla

Kun talouskasvu ei vaikuta työpaikkojen laatuun ja määrään, jää myös taloudellinen ja sosiaalinen kehitys vähäiseksi. Tutkijoiden mukaan muilla maailman kehittyvillä alueilla kasvulla onkin ollut suurempi vaikutus köyhyyden vähentämiseen kuin Afrikassa. Oleellista on ollut, että kasvun myötä on onnistuttu siirtämään työntekijöitä maataloudesta teollisuuden ja palveluiden pariin.

Näin ei ole käynyt Afrikassa. Itse asiassa Afrikan valtioiden maatalousvaltainen tuotantorakenne ja työllisyystilanne on pysynyt suurinpiirtein samanlaisena viimeiset 20 vuotta.

Mailla on virallisesti melko alhaiset työttömyysluvut, ja koko mantereen keskiarvo oli vuonna 2009 vaivaiset 6,4 prosenttia, mutta tilastot eivät kerro koko totuutta. Suuri osa väestöstä yrittää tulla toimeen harmaalla sektorilla, mikä pitää tulot minimissä eikä anna vakituisen työpaikan tuomaa turvaa tai toivoa lisäkoulutuksesta.

Ongelmallinen kehitysyhteistyö

Tutkijat näkevät ongelmana myös nykyisenlaisen kehitysyhteistyön. Afrikka on hyvin apuriippuvainen manner, ja siksi avun suuntautumisella on erityisen suuri yhteiskunnallinen merkitys.

Tutkijoiden mukaan Afrikassa apuvirrat suuntautuvat ennen kaikkea maihin, joissa talouskasvun hyödyt ovat vähiten kytköksissä uusiin työpaikkoihin. Eikä avulla ylipäänsä yritetä purkaa rakennemuutosten edessä olevia esteitä.

Page ja Shimeles ehdottavatkin uudenlaista lähestymistapaa kansainväliselle avulle, jotta se tukisi nykyistä paremmin uusien työpaikkojen syntymistä.

Maataloutta ja omaa teollisuutta

Tutkijat tiivistävät ehdotuksensa kolmeen palluraan.

Aivan ensimmäiseksi kannattaisi tehostaa maatalouden tuottavuutta. Näin luotaisiin parempia työpaikkoja sinne, minne suurin osa afrikkalaisista on jo työllistynyt.

Toiseksi, yksityisillä apuvirroilla olisi kehitettävä infrastruktuuria ja ihmisten ammattitaitoa.

Ja lopuksi, apuyhteisön olisi mietittävä yhdessä afrikkalaisten hallitusten kanssa keinoja, joilla ne saisivat paikallisen teollisuuden nousuun ja sitä kautta korkean jalostusasteen vientituotteita. Niiden valmistaminen synnyttäisi nimenomaan laadukkaita työpaikkoja.

Pagen ja Shimelesin kehitysresepti toistaa pitkälti Brookings-instituutin pitkäaikaista viestiä, jonka mukaan nuorten afrikkalaisten työllistyminen on avainasemassa maanosan pitkäaikaisen kehityksen kannalta.

Toisaalta maatalouteen satsaamisestakin on puhuttu korkealla profiililla. Viimeksi näin kävi toukokuussa, kun Kofi Annanin vetämän Africa Progress Panelin vuosiraportissa todettiin, että afrikkalaisten enemmistö ei pääse nauttimaan lisääntyvästä vauraudesta, jollei maataloussektoria saada kukoistamaan.