Uutinen

Tutkimus: Kehitystavoitteiden mittarit vääristävät Afrikan kehitystä

Tuoreen tutkimuksen mukaan jopa YK käyttää vuosituhattavoitteita väärin tarkastellessaan yksittäisiä maita ja alueita niiden perusteella. Globaalin kehityksen arvioimiseen tarkoitetut mittarit saavat esimerkiksi Afrikan tilanteen näyttämään paljon todellista kehnommalta.
Eeva Eronen
12.2.2008

 

NIINA PITKÄNENnpitkanen_pienviljelijanainen.jpg
Mosambikilainen pienviljelijä UNAC-maatalousjärjestön kokouksessa Nicuapassa.

"Meillä on tällainen MDG-koneisto, joka muuttaa hyvät uutiset Afrikasta huonoiksi. Afrikka kehittyy, mutta koska se on epäonnistunut saavuttamaan vuosituhattavoitteita, se on leimattu häviäjäksi", arvioi tuoreen "Are the Millenium Development Goals Unfair to Africa" -tutkimuksen kirjoittaja William Easterly raportin julkistamistilaisuudessa 6. helmikuuta.

Tutkimus tehtiin Washington D.C:ssä sijaitsevassa Brookings Insitution -nimisessä think tankissa. Easterly on New Yorkin yliopiston ekonomisti.

Easterlyn mukaan suurin osa mittareiden todistamasta Afrikan rappiosta ei johdu kehityksen puutteesta vaan mittareista itsestään. Vuosituhattavoitteet (Millenium Development Goals) suunniteltiin aikanaan globaalin, ei alueellisen kehityksen seuraamiseen.

Uutistoimisto IPS:n mukaan myös mittareiden kehityksessä mukana ollut YK:n virkamies Jan Vandemoortele myönsi saman. "Niitä ei voi käyttää yksittäisiin maihin tai alueisiin, sillä määrälliset mittarit asetettiin globaalien trendien perusteella. Niissä ei otettu huomioon yksittäisten maiden tai alueiden historiallista kehitystä."

Tästä huolimatta myös YK:n omat raportit todistelevat, ettei "Saharan eteläpuolinen Afrikka näytä saavuttavan yhtään tavoitteista".

Lähtötaso on erilainen

Tutkimus arvostelee vuosituhattavoitteita siitä, että ne saavat kovankin kehityksen näyttämään häviöltä, jollei itse tavoitteisiin, esimerkiksi löyhyyden puolittamiseen, ole päästy.

Afrikassa on esimerkiksi eletty viimeisen viiden vuoden aikana yhtä sen parhaista ajanjaksoista - talous kasvoi esimerkiksi viime vuonna 5,6 prosenttia, Easterly muistuttaa.

Lisäksi Afrikan kehitys näyttää muihin alueisiin verrattuna hitaalta siksi, että sen lähtötaso on monessa kohtaa muita taempana. Afrikan siis pitäisi kehittyä muita vauhdikkaammin, jotta se saavuttaisi saman prosenttimääräisen kehityksen.

Jos esimerkiksi lapsikuolleisuutta pitää vähentää kahdella kolmasosalla, tavoite on hyvin erilainen maalle, jossa kuolee 150 lasta tuhannesta kuin kuin maalle, jossa lapsia kuolee 24 tuhatta kohden. Ensimmäisen pitää pienentää lukua sadalla, toisen vain 16:lla.

Kannustaa lahjoittajia, masentaa johtajia

Tutkijat arvioivat, että mittareiden käyttöä pitäisikin miettiä uudelleen. Niiden tilalle voitaisiin esimerkiksi kehittää alueellisia tai maakohtaisia tavoitteita.

IPS:n mukaan eräät asiantuntijat ovat esittäneet, ettei vuosituhattavoitteiden käyttöä pitäisi muuttaa niiden vääristävästä luonteesta huolimatta, sillä kehityksestä syntyvä kurja kuva vetoaa lahjoittajamaihin ja tuo maanosaan apua.

Easterlyn mukaan masentavat kehitysarviot taas voivat lannistaa afrikkalaisia johtajia ja muita toimijoita sekä heikentää yksityisien sijoituksien virtaa mantereelle. Se taas heikentää itse kehitystä, hän huolehtii.

Lisää tietoa aiheesta