Uutinen

Tutkimus: Kansalaistoiminta voimistuu Kiinassa

Kansalaisjärjestöjen tärkeimmät toiminta-alueet Kiinassa ovat ympäristönsuojelu, köyhyyden helpottaminen, yhdyskuntien kehittäminen ja kaupan edistäminen.
Sanjay Suri
9.10.2006

IPS -- Pekingin yliopiston valtiotieteiden ja johtamistaidon laitoksen tutkimuskeskus tutki Kiinan kansalaisyhteiskuntaa kansainvälisen Civicus-järjestön toimeksiannosta. Civicus kokoaa yhteen yli tuhat kansalaistoimintaa edistävää järjestöä kaikilta mantereilta.

Tutkimuksen mukaan Kiinan kansalaisyhteiskunta kasvaa nopeasti kaikkialla siellä, missä hallitus antaa sille tilaa.

Kiinan kansalaisyhteiskunnassa on kuitenkin monia heikkouksia. Kansalaiset osallistuvat järjestöjen toimintaan aika vähän. Ruohonjuuritason järjestöjen ja kattojärjestöjen perustamisen tiellä on monia lainsäädännöllisiä esteitä. Kansalaisjärjestöt eivät ole kiinnostuneita demokratiakysymyksistä ja hallinnon läpinäkyvyydestä.

"Kiinassa ei oikeastaan ole ihmisoikeusryhmiä", tutkimusprojektin koordinaattori Jia Xijin sanoo.

Jia selittää, että jotkut ryhmät puolustavat syrjäytyneiden oikeuksia, mutta ne eivät työskentele varsinaisten ihmisoikeuksien parissa. Sen sijaan hallituksen perustama ihmisoikeusryhmä työstää virallista raporttia tilanteesta.

Puolue valvoo kansalaistoimintaakin

Jian mukaan suurin osa Kiinan kansalaisyhteiskunnasta on läheisesti sidoksissa Kiinan kommunistipuolueeseen. Erityisesti suuret järjestöt kuten naisten liitto ja vammaisten liitto ovat lähellä kommunistipuoluetta.

Jia selittää, että monille kiinalaisille kansalaisyhteiskunnan käsite on epäselvä. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä sitä ja käyttävät käsitettä epätarkasti.

Toiminnan aloittaminen on helppoa järjestöille, jotka toimivat puolueen luvalla.

Kiinassa on kolmenlaisia rekisteröityjä kansalaisyhteiskunnan järjestöjä: jäsenyyteen perustuvia sosiaalisia järjestöjä, säätiöitä sekä yleisen hyvän eteen työskenteleviä voittoa tuottamattomia järjestöjä ja laitoksia, kuten sairaaloita ja yksityisiä kouluja.

Usein kansalaisyhteiskunnan laajaan käsitteeseen lasketaan kuuluviksi myös maaseudun kylätoimikunnat ja kaupunkien asukastoimikunnat.

Kansalaisjärjestöt ovat lisääntyneet voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Vuonna 2005 Kiinassa toimi tutkimuksen mukaan 168 000 sosiaalista järjestöä, 146 000 voittoa tuottamatonta laitosta ja 999 säätiötä.

Tutkimuksen mukaan Kiinan kansalaisyhteiskunnan vaikutus ja arvot ovat keskitasoa, mutta järjestörakenteet ja toimintaympäristö ovat heikkoja. Tämä tarkoittaa, että järjestöjen vaikutus yhteiskuntaan voi olla suurempi kuin niiden järjestörakenne ja resurssit antaisivat olettaa.

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä ja ympäristönsuojelussa, mutta ne eivät toimi yhtä näyttävästi demokratiakysymyksissä.

Tutkimus suosittelee järjestörakenteiden vahvistamista ja järjestöjen toimintaympäristön vapauttamista. Se myös vetoaa kansalaisyhteiskuntaan, että toimintaan innostettaisiin mukaan muitakin kuin hyvin koulutettuja kaupunkilaisia.