Uutinen

Tutkimus: Kansa painottaisi apua luonnonkatastrofialueille

Ministeri Väyrynen koki saavansa mielipidemittauksesta tukea kehityspolitiikan suunnanmuutokselle.
Eeva Eronen
26.6.2008

Lähes puolet suomalaisista arvioi, että Suomen pitäisi kohdistaa kehitysyhteistyötään luonnonkatastrofeista kärsiville alueille. Vielä viime vuonna kansalaiset kantoivat enemmän huolta Afrikasta, ja vain kolmasosa painotti katastrofialueita.

Muutoin suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyöstä eivät ole radikaalisti muuttuneet, selviää Taloustutkimuksen 26. kesäkuuta julkistamasta tutkimuksesta. Kansa seisoo viime vuosien tapaan vahvasti kehitysyhteistyön puolella - sitä pitää tärkeänä yhdeksän kymmenestä ja kaksi kolmasosaa tahtoisi lisätä kehitystyön rahoitusta.

"Toivon, että tämä tulos vaikuttaa", kehitysrahoituksen puolesta hallituksessa painiskeleva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen sanoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa. Hän lupasi tehdä tulevana vuonna töitä, jotta Suomen kehitysrahoitus saataisiin YK:ssa sovittuja tavoitteita vastaavalle tasolle.

Tälle vuodelle varatut kehitysapurahat vastaavat noin 0,44 prosenttia kansantaloudesta. Jollei määrärahoja lisätä, vuodeksi 2010 sovittu 0,51 prosentin tavoite jää saavuttamatta.

Tukea budjettituen kritiikille

Tutkimuksessa selvitettiin myös talouselämän ja median päättäjien sekä valtion virkamiesten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä. Väyrynen arvioi tulosten todistavan, että sekä kansa ja päättävässä asemassa olevat ihmiset tukevat Suomen nykyistä kehityspolitiikan suuntaa, jossa painotetaan entistä vahvemmin kotoista osaamista ja luonnontaloudellisesti kestävää kehitystä.

Ministerin tuntui olevan varsin mielissään siitä, että vajaat 60 prosenttia kansasta ajattelee, että Suomen kehityshankkeissa pitää näkyä suomalaisuus. "Kannattaa tarjota parasta tietotaitoa, mitä annettavana on", Väyrynen arvioi.

Niin sanotulta päättäjäryhmältä Väyrynen taas sai tukea varsin kriittiselle näkemykselleen kehitysmaiden hallitusten budjettien suorasta tukemisesta. Päättäjien ryhmästä budjettitukeen suhtautui kielteisesti 67 prosenttia ja moni piti kehitystyön pahimpana ongelmana korruptiota.

Ministerin mukaan tulos tukee sitä, että budjettituen käytöstä ja sen tasosta täytyy keskustella perusteellisesti tämän ja ensi vuoden aikana.

 

Ristiriita ympäristöasioista

Toisaalta ministerin näkemyksiä vastaan haraa se, että suomalaiset pitävät kehitysyhteistyön tärkeimpinä aloina terveydenhuoltoa ja koulutusta, joita on erittäin tavallista tukea juuri budjetin kautta. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pauliina Ahon mukaan kyseessä ovat samat alat, joilla suomalaiset kokevat olevan eniten annettavaa.

Väyrysen tärkeinä pitämien ympäristöasioiden sekä maa- ja metsätalouden tukeminen taas jäivät kauas kärjestä. Väyrysen mukaan syy tähän löytyy mediasta. "Uusi painotus ei ole välittynyt julkisuuden kautta", hän selitti. "Yleensä kansa pitää ilmastoasioita ja ympäristöä tärkeänä."

Keskittyminen luonnontaloudellisen kehityksen tukemiseen on perinteisesti ollut kehitysyhteistyössä vähäistä. "Kaikki myöntävät, että siinä on tehty virhe", Väyrynen sanoi. Hänen mukaansa ympäristöasioita on painotettu vahvasti viime aikoina kansainvälisissä keskusteluissa.

Hän muistutti, että maatalouden tukeminen on lähes unohdettu vuosikymmeniksi ja se näkyy nyt ruokakriisinä maailmalla.

Ministeri toi useamman kerran esiin, että hänen mielestään kehitysyhteistyössä pitäisi painottaa nykyistä enemmän yksityisen sektorin tukemista. Hän perusteli näkemystään sillä, että toiminta on tehokasta, mikäli se saa aikaan taloudellista toimeliaisuutta. Sitä taas tuetaan ministerin mukaan parhaiten yksityisen puolen kautta.

 

Tietokulma

 

  • Päättäjien mielipiteet erosivat kansasta esimerkiksi siinä, että he pitävät Afrikkaa edelleen ehdottomasti tärkeimpänä avun kohteena. He myös suhtautuvat kansaa kriittisemmin avun tehokkuuteen.
  • Molemmat ryhmät pitävät kehitystyön tärkeimpänä tavoitteena köyhyyden vähentämistä. Seuraavaksi tärkeimpänä pidetään terveydenhuollon kehittämistä ja tasa-arvon sekä ihmisoikeuksien edistämistä.
  • Puolet suomalaisista yhtyi näkemykseen, jonka mukaan kehitystyöllä on vaikutusta, mutta se ei yksin riitä. Vain kaksi prosenttia uskoo, että työllä ole vaikutusta. Päättäjistä ensimmäiseen yhtyi 70 prosenttia.
  • Neljäsosa suomalaista arvioi, että hallituksen pitäisi suunnata kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan YK:ssa asetetun tavoitteen mukaisesti. Viidesosa taas seisoo 0,5 tai 0,4 prosentin takana, ja 15 prosenttia tahtoisi korottaa sen vähintään yhteen prosenttiin. Päättäjistä puolet kannattaa 0,7 prosenttia.
  • Kansa luottaa eniten monenkeskiseen työhön, esimerkiksi YK-järjestöjen kautta kanavoitavaan apuun. Kahdenvälistä kehitystyötä pitää tärkeimpänä vain 14 prosenttia suomalaisista.
  • Tutkimuksessa haastateltiin 978:a 15-79-vuotiasta suomalaista. Päättäjien ryhmään kuului 128 henkeä.

Lisää tietoa aiheesta