Uutinen

Tutkimus: Jätevedet päätyvät maatalouden kasteluvesiksi

Vihannesviljelmien kasteleminen likavesillä kehitysmaissa ei ole pelkkä terveysriski. Kyseenalainen tapa tuo myös ruokaa ja töitä kaupunkien köyhille.
Eeva Eronen
20.8.2008
KEPAN ARKISTO080820_harkia_pellolla.jpg
Kaupunkialueiden viljelmien kasteleminen jätevesillä on erittäin yleistä ympäri Aasiaa, esimerkiksi Intiassa.

Kaupunkien jätevedet päätyvät kehitysmaissa varsin usein maatalouden kasteluvesiksi. Pellot kastellaan likavesillä, sillä muuhun ei ole varaa, 53 kaupungin tilannetta selvittänyt tuore tutkimus paljastaa. Kansainvälinen vedenhallintainstituutti (IWMI) julkisti tutkimustulokset elokuun 18. päivä Tukholmassa, missä vietetään parhaillaan Maailman vesiviikkoa.

Yhteensä jätevesillä kastellaan maailmassa yli 20 miljoonan hehtaarin viljelyksiä, joilla kasvatetaan pääasiassa vihanneksia ja viljoja, eritoten riisiä. Tutkijat ovat huolissaan jätevesikastelun aiheuttamista terveysriskeistä, etenkin raakana syötävien vihannesten mukana leviävistä epäpuhtauksista.

Kolikolla on kuitenkin myös toinen puoli. Vesien kyseenalaisen kuuloinen uusiokäyttö helpottaa ja jopa mahdollistaa viljelyä kehitysmaiden kaupunkialueilla. Vihannesten kasvatus tietää lisää ruokaa ja töitä kaupunkien köyhille, etenkin naisille.

Jätevesien käyttö kasteluun on yleisintä Aasiassa, esimerkiksi Kiinassa, Intiassa ja Vietnamissa. Tapa on kuitenkin tuttu myös lähes jokaisessa eteläisen Afrikan kaupungissa ja monissa Latinalaisen Amerikan kaupungeissa.

Yli puolet maanviljelyksistä kastellaan puhdistamattomalla tai jokiin laimenneilla likavesillä yli 70 prosentissa tutkimuksessa mukana olleista 53 kaupungista.

Ruokaturvaa likavesistä

Jätevesiä hyödynnetään ahkerasti esimerkiksi Ghanan pääkaupungissa Accrassa, missä asuu noin kaksi miljoonaa ihmistä. Kaupungin asukkaista noin 200 000 syö päivittäin likaveden turvin kasvatettuja vihanneksia.

IWMI:n johtajan Colin Chartresin mukaan Accra antaa hyvän kuvan siitä, miten paljon jätevesien käyttö maataloudessa voi toisaalta hyödyttää, toisaalta uhata kaupunkilaisten elämää.

"Jätevesien käytön hyvät ja huonot puolet ovat saaneet huomiota vasta viime aikoina", hän sanoo.

Tutkimuksen mukaan käytäntöihin ei näy muutosta: Niin kauan kuin kaupunkeihin ei saada tarpeeksi vihanneksia maaseutualueilta, vihanneksia pitää kasvattaa kaupunkialueilla. Ja kun puhdasta vettä ei ole, ei ole vaihtoehtojakaan.

Ei syytä tiukkoihin kieltoihin

Virallisia suosituksia jätevesien käytöstä maataloudessa on vain harvoilla kehitysmailla ja vielä harvemmissa niitä noudatetaan. Raportin mukaan äärimmäisiin keinoihin jätevesien käytön estämiseksi ei edes kannata ryhtyä, sillä se vaikeuttaisi kaupunkialueiden maataloudesta riippuvaisten kuluttajien ja viljelijöiden elämää.

Tutkijat suosittelevatkin, että kieltoja järkevämpää on pyrkiä minimoimaan terveysriskejä muutoin, esimerkiksi neuvomalla ihmisiä vihannesten käsittelyssä.

Lisää tietoa aiheesta